Paluu

Työnohjaaja ja valta

Kirjoituksemme on syntynyt Osviitassa 1/2005 Eija Mattilan kuvaaman Hyvinkäällä pidetyn työnohjausta ja valtaa tutkineen aluetapaamisen pohjalta. Tuomme tässä esille ensin tekemämme harjoituksen teoria-taustan ja ajatuksia, joita illan valmistelutyö ja kokemukset ovat nostaneet. Aivotutkija Matti Bergström (1984) on kirjoittanut fantasiatarinan omasta matkastaan ihmisen aivoihin. Kirjan nimeksi hän on antanut Vihreä teoria. Siinä hän esittelee tietoisen ja tiedostetun olemusta oudoissa valtakunnissa vaeltavan kulkijan kokemuksina. Teatteriohjaaja Tarja Laine (1992) puolestaan on muokannut Bergströmin tarinan sisäkkäisten kehien muotoon. Laineen mukaan kuvio konkretisoi Bergströmin kysymystä: Miten ihminen voi olla kokonaisvaltaisesti kokeva? Vastaukseksi hän rakentaa teorian, joka perustuu kolmeen tekijään, jotka yhdessä muodostavat kokonaisvaltaisesti kokevan ihmisen: (ALKU) VOIMA – MINÄ – TIETO? Kokonaisvaltainen ajatus elämästä hylkää kaksijakoisen maailman -selitysmallin. Elämä koostuu osista, jotka eivät toimi irrallisina, ei siis toista ilman toista. Elämä itse ei ole kaiken alku, vaan se syntyy vasta tiedon ja voiman yhtyessä. Yksinään kumpikaan ei ole merkittävä, kokonaisuuden ne muodostavat vasta yhtyessään. Välikehissä yhtyvät ytimen alkuvoima ja ulkokehän tiedonvoima. Tämän yhtymisen myötä tieto muuttuu ajatuksiksi. Bergström jakaa ihmisen aivot seitsemään osaan, joista jokainen vaikuttaa ihmisen kokonaisuuteen. Hän käyttää niistä nimikettä ”valtakunnat”. Valtakunnista kuusi on yksipuolisia ja niiden toiminta perustuu pääasiassa joko järkeen tai tunteeseen. On vain yksi ajattelun osa-alue, jossa tieto ja tunne yhdistyvät: humanismin valtakunta. Voi siis sanoa, että humanismissa ihmisen mahdollisuudet muodostavat kauneimman kokonaisuuden. Meidän yhteiskunnassamme voiman ja tiedon välillä on kuilu. Se kuilu on konkreettisesti nähtävissä humanistisen ajattelun puuttumisessa. Tutkimme Uudenmaan työnohjaajien tapaamisessa aihetta ”Työnohjaaja ja valta” harjoituksella, joka oli vahvasti yksinkertaistaen rakennettu Bergströmin ajatuksille ja Laineen kuviolle. Saliin oli rakennettu kolme kehää: sisin oli aistien maailma, jossa oli tarjolla erilaisia tunnekokemuksia. Uloimmalla kehällä oli runsain määrin tietoa aiheesta valta. Näiden välinen kehä oli humanismin valtakunta, ainoa, jossa puhuminen oli sallittu. Jokainen vaelsi aistien maailmasta tiedon maailmaan pysähtyen niiden välillä humanismin valtakuntaan jakamaan ajatuksia yhden kollegan kanssa kerrallaan. Siellä kullekin vuorollaan oli tarjolla joko kertojan tai kuuntelijan rooli. Harjoituksen päätyttyä humanismin valtakunta laajennettiin pienryhmiksi ja suurryhmäksi, jossa tutkittiin työnojaajan valtaa. Työnohjaaja voi lähtökohtaisesti aina käyttää vahvemman valtaa. Ja niin hänen tulee tehdäkin sillä ilman valtaa ei voi vaikuttaa. Hän on auttaja sille, joka on tullut häneltä apua hakemaan. Mutta erityisesti silloin kun ohjattava tuntee itsensä haavoittuvaksi, kaipaa työnohjaajakin valta-asemansa tueksi usein viisautta, jota ei aina tunnu olevan käden ulottuvilla. Bergströmin kuvaama humanismin valtakunta sopii hyvin työnohjaajan mielen maisemaksi. Humanismin valtakunnassa on maksimaalinen määrä ymmärrystä. Sinne niin ohjaaja kuin ohjattavatkin tuovat muissa valtakunnissa kartuttamansa tunteet ja tiedon. Humanismin valtakunta on luovan työskentelyn keskus. Siellä on kaikkia niitä rakennusaineita, joita erilaisen elämänmatkan kulkeneilla ihmisillä on mukanaan. Siellä voidaan synnyttää kaaosta ja laittaa sitä järjestykseen. Paikalla on maksimimäärä kaikkea sitä, mistä ihmisen ymmärrys syntyy. Humanismin valtakunnassa järki ja tunteet punoutuvat köydeksi, jonka säikeinä ovat tunteiden tuli ja jääpuikkoina kilisevä abstrakti tieto. Työnohjaajalle humanismin valtakunta on kuin salmen yli johtava ponttonisilta. Kallistelipa kumpaan suuntaan tahansa, aina on kaide käsivarren mitan päässä. Humanismin valtakunta on tarkoitettu etsiskelyä ja turvallista keikuttelua varten. Siellä tunteet ovat tietoa ja tieto herättää tunteita. Kaikki mikä sinne tuodaan, on kelvollista tutkittavaksi. Kukaan ei ole tietäjä eikä tunne totuutta. Kun kaikki osalliset saavat olla yhtä ymmärtämättömiä, on valta jaettu tasan. Työnohjauksessa ymmärryksen puutteen poistamiseksi yritetään luoda ihmisen tietoisuuteen sellaista järjestystä, joka auttaa häntä asettamaan itselleen järkeviä tavoitteita. Tavoitteiden tehtävä on näyttää sen tien alkupää, jota kulloinkin kannattaa kokeilla. Työnohjaus antaa ohjattavalle kokemuksia vallan tunteesta, joka auttaa kohtaaman oman työn maailman sellaisena kuin se on. Kun työnohjauksessa saadaan kontakti bergströmiläiseen humanismin valtakuntaan, on todennäköistä, että valtakunta laajenee työnohjaustilanteen ulkopuolelle osaksi sekä ohjaajan että ohjattavan arkista maailmaa. Humanismin valtakunta on samaa kuin itse elämäkin: etsijän maastoa. Siellä voi vuoroin liikkua kevyesti kaikkien taitojensa kannattelemana ja vuoroin sukeltaa rohkeasti kohti sitä, mistä on vähiten ymmärrystä. Tuttu ja turvallinen tarjoaa lepoa. Tajuntaa puhdistavat, joskus pitkääkin työstämistä vaativat oivallukset puolestaan synnyttävät uutta elämänhurmiota. Humanismin valtakunnassa dynaamiset vaihtelut voivat olla suuria, mutta siellä heilurille on aina riittävästi vapaata tilaa vastakkaisessa suunnassa tasapainon varmistamiseksi. Jälkikirjoitus Tämän kirjoituksen ja aluetapaamisen syntymiseen on vaikuttanut ryhmä työnohjaajia. Eräässä verkostotapaamisessamme tuli puheeksi työnohjaaja vallankäyttäjänä. Kyselimme: Minkälaista valtaa työnohjaaja käyttää? Miten hän sitä käyttää? Millaista valtaa on olemassa? Miten valta syntyy? Miten ohjaajan ja ohjattavan rooli- ja valtasuhteet muodostuvat? Miten eettisyys puhuttelee valtaa? Intouduimme aiheesta, piirsimme karttaa vallasta ja kunkin suhteesta siihen. Rakensimme harjoituksen, jonka avulla voisimme tutkia Vihreää teoriaa. Ideointi johti aluetapaamiseen. Aluetapaaminen johti uusiin ajatuksiin vallasta ja vallankäytöstä. Eräs sellainen on ajatus vallasta rinnalla kulkemisena. Valta on rinnalla kulkemista, yhdessä kasvamista, vuorovaikutusta. Työnohjauksessa valta ja vaikuttaminen (influence ei niinkään power) ovat sitä, että suostuu olemaan peilinä ja vastavoimana työnohjattavalleen. Silloin saa yhtälailla kuin antaa. Työnohjaus - aivan kuten johtaminen parhaimmillaan - on sitä, että suostuu itse vastavuoroisuuteen ja kasvamaan ohjattavan rinnalla, suostuu muuttumaan ja olemaan prosessissa. Työnohjaaja auttaa sekä ohjattavaansa että hänen takanaan olevaa asiakasta. Toimivalta on rooliin sidottua, ei persoonaan. Valtaa ei saa jollei ole kykyä ja halua toimimiseen. Valta otetaan ja annetaan. Valta on luottamista. Nämä ovat edellytyksiä sille, että työnohjaaja ja ohjattava(t) ryhtyvät työskentelemään yhdessä. Vallan ottaminen on pelottavaa, kiehtovaa, jännittävää. Valta on eteenpäin vievää, mahdollistavaa energiaa. Valta on voimavara ja mahdollisuus. Valtataisteluiden keskellä taitava perääntyminen on yhtä ihailtavaa kuin rohkea rynnäkkö. Työnohjaaja joutuu elämään yhteisön ammatillisten valtarakenteiden kanssa. Työnohjaaja saattaa tulla yllätetyksi siitä, että hänen kannettavakseen annetaan valtaa, joka kuuluisi työyhteisöön. Valta polttelee näppejä. Sen voi heittää pois. Aina ei edes jaksa kantaa vallan vastuuta. Väsyneet työyhteisöt sälyttävät valtaa omasta jaksamisestaan työnohjaajalle. Älyllä hallitsemisen vastapäätä on hovi, joka tutkii hallitsijan mieltä, syvyyttä ja hänen arvojaan. Jokainen tarvitsee vallan perimmäisessä ymmärtämisessä omalla kohdallaan syvää itsetuntemusta ja tutkistelua. Vallalla on tapana lisääntyä kun sitä käyttää, siksi se voi myös huumata, sumentaa, sokaista. Mutta yhtä hyvin se voi myös avata, kirkastaa ja auttaa näkemään toisin. Siinä on työnohjaajan vallan paikka. Helena Ahonen Susanna Gardemeister Leena Laine Aila Wallin Terhi Vedenkivi Leena Voutilainen Lähteet Bergström, Matti (1984). Vihreä teoria, WSOY. Csikszentmihalyi, Mihaly (1992). Flow, The Psychology of Happiness,Rider. Dalai Lama & Cutler, Howard C. (1998). The Art of Happiness, Riverhead Books. Laine, Tarja (1992). Minä ja varjo, Kirjoituksia 1991 - 1992, TEAK.

Ylös