Etusivu/ Työnohjaus/ Työnohjaussopimus

Työnohjaussopimus

Työnohjaussopimuksen osapuolina voivat olla ohjaaja, ohjattava(t) ja esimies tai ainoastaan ohjaaja ja ohjattava(t) tai ohjaaja, työryhmän esimies ja tämän esimies. Työnohjaajat pitävät usein tiukasti kiinni siitä, että he sopivat työnohjauksen tavoitteista vain ohjattavien kanssa.

Kokeilukerrat

Usein sovitaan esimerkiksi 1–3 kokeilukerrasta, joiden jälkeen tehdään päätös siitä, aloitetaanko työnohjaus vai ei.

Arvioinnit

Työnohjaussopimuksessa sovitaan myös siitä, miten työnohjausta arvioidaan ja millaisin aikavälein. Tavallinen arviointitiheys on puolivuosittain. Sekä väliarvioinneissa että loppuarvioinnissa tarkastellaan yhteistyön sujumista ja tavoitteiden toteutumista.

Kirjallinen sopimus

Vaikka suullinenkin sopimus olisi pätevä, kannattaa tehdä kirjallinen sopimus.
Tulosta tästä STOryn Sopimusmalli työnohjaukseen.

Sopimukseen on hyvä kirjata seuraavat asiat:

  • työnohjauksen kesto ja määrä
  • miten tapaamisista sovitaan
  • tapaamispaikka
  • työnohjauksen tavoitteet
  • työnohjauksen arviointi
  • työnohjauksessa käytettävät menetelmät
  • työnohjauksen hinta, maksaja ja maksujen eräpäivät
  • menettelytapa tapaamisten peruutusten suhteen
  • joutuuko asiakas maksamaan, jos hän jättää sovitun ajan  käyttämättä tai peruuttaa sen
  • menettelytapa, jos ohjaaja tai ohjattava haluavat keskeyttää työnohjauksen
  • menettelytapa, jos asiakas ei ole tyytyväinen työnohjaukseen

Kun työnohjauksessa on kyse yksityisestä ammatinharjoittajasta, ei valitustahoa ole. Senkin takia on tärkeää, että sopimuksessa on määritelty toimintatapa siltä varalta, että asiakas on tyytymätön ostamaansa työnohjaukseen.

Sopimuksessa voidaan esimerkiksi todeta, että ellei erimielisyys ratkea keskustelemalla, voidaan ottaa kolmas osapuoli arvioimaan tapahtunutta.