Osviitasta 1/2026
Vuoden 2026 Työnohjaustunnustuksen perusteluissa nostetaan esiin Valtion työelämä ja kestävyys -yksikön pitkäjänteinen työ työelämän ja työyhteisöjen kehittämiseksi sekä poikkihallinnollisen työnohjauksen vakiinnuttamiseksi osaksi valtionhallintoa. Toimintaa ohjaavat kestävyyden, moniäänisyyden, kumppanuuden ja kokeilevuuden arvot. Yksikön laaja vaikutus näkyy konkreettisina työkaluina, julkaisuina sekä osallisuuden ja toivon vahvistumisena julkisessa kehittämistyössä.
Osviitan haastattelussa kohtaan palkitun yksikön edustajat kehittämispäällikkö Sari Virran, kehityspäällikkö Liisa Virolaisen ja kehityspäällikkö Marja Hyypiän iloisissa tunnelmissa.
Työtä kehittyvän hallinnon puolesta
Tiimin perustehtävä on edesauttaa eri tavoin valtion hallinnon kehittymistä ja uudistumista. Yksikön asiakkaita ovat valtion alaisuuteen kuuluvat virastot ja laitokset, joissa työskentelee noin 75 000 eri alan ammattilaista.
”Julkisen sektorin palvelutehtävä ja yhteiskunnan hyväksi työskentely on iso vastuu, jota tehdään veronmaksajien rahoilla”, toteaa Virta.
Muutos on pysyvää valtionhallinnossa: työkalut säilyvät, mutta sisältö muuttuu ja mukautuu yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen mukaan ajassa. Virta kiteyttää yksikön roolia: toimia ihminen, ei säästöt edellä.
”Tehdään parempaa työelämää valtiolle. Ihmisillä tulee olla paikkoja reflektoida omaa työtään.”
Tiimin kokonaisvahvuus on kuusi työntekijää. Työtä tehdään erilaisissa verkostoissa ja ryhmissä kehittäen, kouluttaen, fasilitoiden, sparraten ja valmentaen. Tiimiläiset toimivat paljon myös muiden kuin oman yksikön kollegoiden kanssa.
”Vaikka valtion virastoilla on erilaiset perustehtävät, monien asioiden tekeminen yhdessä on taloudellisesti järkevää. Omalta osaltamme edistämme tätä kutsuen ihmisiä yhteiseen tekemiseen, tulevaisuuden ajatteluun sekä osaamisen jakamiseen ja oppimiseen”, Virta jatkaa.
Työnohjauksellinen lähestymistapa perustana
Kehittäminen on yhteistyötä, johon kutsutaan ihmisiä mukaan. Se on ratkaisujen etsimistä yhdessä, osallistamista ja vuorovaikutusta.
Kehittämiselle työntekijöiden työnohjaajapätevyys tai vastaava osaaminen antaa hyvät eväät.
”Työnohjauksellinen lähestymistapa on myös ääneen ajattelua – autamme näkemään asioita laajemmasta näkökulmasta”, toteaa Virolainen.
Työssä ylitetään organisaatioiden välisiä rajapintoja. Yksikkö auttaa eri organisaatioita hyödyntämään toistensa osaamista ja yhteen tulemista. Tiimi on toteuttanut esimerkiksi esihenkilötreffejä, kehittäjävalmennuksia, ennakoijien verkoston työskentelyä sekä avoimia keskustelutilaisuuksia.
Tiimin asiantuntijat mahdollistavat eri valtiohallinnon organisaatioiden esihenkilöiden, hanketyöntekijöiden ja ammattilaisten työn reflektiota ja kehittämistyötä eri tavoin.
”Pyrimme olemaan kollektiivinen ajattelun ja kehittämisen apuväline”, kiteyttää Virta.
Ryhmätyönohjauksen pilotti yli hallinnonalojen
Yksikössä on toteutettu myös työnohjauksellisia voimavaradialogeja, joissa eri organisaatioista yhteen tulevat esihenkilöt ja asiantuntijat voivat jakaa kokemuksia ja tuulettaa tunteita.
”Keskustelu erinäisissä tilanteissa ja dialogeissa rakentuu osallistujien tarpeiden mukaan, aina joku osallistuja tajuaa, mistä toinen puhuu ja liittyy keskusteluun”, korostaa Virolainen.
Hyypiä on pilotoinut toisesta virastosta tulevan työnohjaajan kanssa poikkihallinnollista ryhmätyönohjausta, joka on samalla ikkuna työntekijöiden ammatilliseen arkeen. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien omaa toimijuutta ja reflektiota työn arjessa. Valtion eri organisaatioissa samat kysymykset, haasteet ja kokemus yhdistävät, vaikka tehtävät eriävät toisistaan.
Valtion työelämä ja kestävyys -yksikössä työnohjauksellinen lähestymistapa tukee myös tiimin omaa tapaa tehdä työtä ja tarkastella työtehtävien tekemistä yhdessä. Tämä näkyy muun muassa dialogisuutena, kuukausittaisina reflektioina ja tapana arvioida ja kehittää omaa työtä. Myös itseltä on tärkeää kysyä toistuvasti, mikä on oleellista ja mistä juuri nyt olisi tärkeää keskustella yhdessä.
