Työnohjaustunnustus

1. Työterveyslaitos

Perustelut:
Työterveyslaitos on jo vuosikymmenien ajan ollut keskeinen toimija suomalaisen työelämän kehittämisessä, tutkimuksessa ja työkalujen tarjoamisessa niin työnantajille, työntekijöille kuin työnohjaajillekin. Työterveyslaitos on ansainnut tunnustuksen erityisesti seuraavista syistä:

• Laadukas tutkimus ja tiedon jakaminen: TTL on tuottanut korkeatasoista tutkimusta, joka luo pohjan työelämän kehittämiselle Suomessa. Sen tutkimukset ovat käytännönläheisiä ja tarjoavat konkreettisia ratkaisuja niin työyhteisöille kuin yksittäisille ammattilaisille.
• Ilmaisten materiaalien ja työkalujen tarjoaminen: TTL on tarjonnut kaikille avoimia oppaita, työkaluja ja verkkopalveluita, jotka tukevat hyvinvoinnin ja toimivien työyhteisöjen rakentamista. Näitä materiaaleja ovat hyödyntäneet laajasti niin työnohjaajat, esihenkilöt kuin työyhteisöt.
• Monialainen yhteistyö ja vaikuttavuus: Työterveyslaitos on tehnyt laaja-alaista yhteistyötä eri ammattiryhmien, organisaatioiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tämä yhteistyö on lisännyt työelämän ymmärrystä, kehittänyt uusia toimintamalleja ja vahvistanut kansallista työhyvinvoinnin tasoa.
• Hyvän työelämän edistäminen: TTL:n arvotyö – jossa korostuvat työelämän tasa-arvo, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä työn mielekkyyden tukeminen – resonoi vahvasti myös Suomen Työnohjaajat ry:n toiminnan tavoitteiden kanssa.

Näiden ansioiden perusteella Työterveyslaitos on erityisen arvokas esikuva ja yhteistyökumppani suomalaisen työelämän kehittämisessä

1. Päivi Kupias, KM, työnohjaajien työnohjaaja, coach (PCC) ja tietokirjailija

Perustelut:
Päivi Kupias on toiminut työyhteisöjen kehittämisen parissa yli 30 vuotta ja edistänyt työnohjauksen tunnettuutta yli 20 vuoden ajan monella tavalla. Peruskoulutukseltaan kasvatustieteen maisterina hän on aktiivisesti kouluttautunut ohjauksen, valmentamisen, oppimisen ja vuorovaikutuksen saralla.

Monipuolista pohjaa Päiviltä ei puutu. Hänellä on sekä teoreettinen että käytännön taito liikkua eri rooleissa ja viitekehyksissä. Hän on kouluttanut usean vuoden ajan ratkaisukeskeisiä työnohjaajia kollegojensa kanssa.

Päivi on myös edistyksellisesti pyrkinyt vahvistamaan ymmärrystä laajemmin ohjausperheeseen kuuluvien suuntausten eroista ja samankaltaisuuksista, saaden synnytettyä työnohjaajien ja työnohjaajaopiskelijoiden omaan ammatti-identiteetti- ja viitekehyspohdintaan kiinnostavia kysymyksiä ja sävyjä.

Hän on rikastanut koko kentän tietoa ja taitoa kirjoittamalla itse ja muiden kanssa useita julkaisuja työnohjauksesta sekä oppimisesta ja kehittymisestä työssä, vertaillen ansiokkaasti myös laajemmin koko ohjauskentän erilaisia viitekehyksiä.

Kollegoineen Päivi on jakanut avoimesti tietoa ja kokemusta työnohjaajille ja pyrkinyt edistämään monipuolista, mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeisiin sopivaa ohjausta. Mm. vapaasti käytössä oleva menetelmäpankki on ollut monen työnohjausopiskelijan ja konkarinkin apuna, kun on tarvittu ideoita erilaisiin ohjaustilanteisiin ja prosesseihin. Yrittäjänä Päivi on tehnyt pitkän uran asiakastyössä, josta suuren osan yrittäjäkollegansa Raija Peltolan kanssa.

1. Sosiaali- ja terveysministeriö

Perustelut:
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään nyt ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Työnohjauksen järjestämisvastuu laajentui lakiuudistuksessa päihde- ja riippuvuushoitoyksiköihin.

Terveydenhuoltolain 78 c §:n mukaan työnohjaus koskee henkilöstöä, joka työskentelee terveydenhuoltolain 27 §:ssä tarkoitettua mielenterveyden hoitoa antavissa yksiköissä. Pykälä laajeni 1.7.2023 lähtien koskemaan myös henkilöstöä, joka työskentelee terveydenhuoltolain 28 §:ssä tarkoitetuissa päihde- ja riippuvuushoitoa antavissa yksiköissä.

Erikoissairaanhoidossa työnohjaus koskee psykiatrian alojen henkilöstöä. Perusterveydenhuollossa työnohjaus koskee ainakin henkilöstöä, joka toteuttaa mielenterveystyön tai päihdetyön palvelumuotoja. Palvelumuodot on määritelty THL:n Hilmo-oppaassa.

Kun palveluja järjestetään terveydenhuoltolain 8 a §:n mukaisina sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti toteutettuina palveluina, työohjaus koskee koko yhteisesti toteutettuun palveluun osallistuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.

Tämä työnohjauspalveluiden laajentuva hyödyntäminen on tärkeä parannus henkilöstön työhyvinvointiin sekä työturvallisuuden ja laadun kehittämiseen. Suomen työnohjaajat ry, STOry, haluaa työnohjaustunnustuksella kiittää ministeriötä työnohjauksen painoarvon vahvistamisesta.

1. Risto Puutio, psykologian tohtori, organisaatioanalyytikko

Perustelut:
Risto Puutio on laaja-alainen työnohjaaja, työnohjaajien kouluttaja ja jatkokouluttaja sekä systeemisten, dialogisten ja organisaatiodynaamisten työtapojen osaaja.
Hän on toiminut organisaatiopsykologian erikoispykologien kouluttajana ja psykologien työnohjaajana. Lisäksi hän on työskennellyt monien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajien ja johtoryhmien työnohjaajana. Risto on tuonut organisaationäkökulmaa työnohjaukseen ja kirjoittanut kotimaisesti mm Osviitta-lehteen. Puutio tutkii organisaatioita ja organisoitumista ja osallistuu työnohjauksen tiedeperustaiseen kehittämiseen mm. etätyönohjausta tutkimalla. Työssään hän pyrkii edistämään organisaatioihin kätkeytyvien potentiaalien tunnistamista.

Risto Puutio on myös toiminut aktiivisena ja arvostettuna puhujana Suomen työnohjaajat ry:n tapahtumissa, ja yhdistys haluaakin tunnustuksella kiittää Puutiota työnohjauksen ja työnohjaajayhteisön eteen tehdystä merkittävästä työstä.

STOryn 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jaettiin kaksi vuoden työnohjaustunnustusta.

1. Suomen Evankelisluterilainen kirkko

Perustelut:

Suomalaisen työnohjauksen juuret ovat kirkon toiminnassa. Kirkko on mm. seuraavin perustein työnohjauksen edelläkävijä ja kehittäjä:

Kirkossa toteutetaan organisoitua ja laadukasta työnohjauskoulutusta
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kouluttanut STOry-kelpoisia työnohjaajia yli 50 vuotta.

Uusia työnohjauksen koulutusryhmiä käynnistyy vuosittain. Työnohjaajakoulutus on yksi kirkon suosituimmista koulutuksista eivätkä kaikki kiinnostuneet mahdu koulutuksiin. Työnohjaukseen liittyvää lisäkoulutusta järjestetään sekä valtakunnallisesti että hiippakunta-alueittain säännöllisesti.

Kirkko kehittää työnohjausta jatkuvasti
Nykyisin kirkon koko henkilöstöllä, ammatista riippumatta, on mahdollisuus esihenkilön kanssa sopien osallistua työnohjaukseen. Erityisen hienoa johdon, esimerkiksi piispojen ja kirkkoherrojen, työnohjauksen lisääntyminen.

Kirkon työnohjaus on kehittynyt systemaattiseksi myös rakenteensa puolesta. Työnohjauksista laaditaan sopimukset ja tavoitekeskustelussa sekä prosessin päätösarvioinnissa on mukana myös ohjattavan esihenkilö. Näin työnohjaus kytkeytyy selkeästi työhön.

Työnohjausta ja työnohjauskoulutusta ovat olleet vuosikymmenten aikana kehittämässä monet henkilöt, muiden muassa Matti-Pekka Virtaniemi, Kirsti Aalto, Martti Lindqvist, Timo Totro ja Markku Tynkkynen. Kaikki avainhenkilöt ovat aina tuoneet uutta ja ajassa elävää kirkon työnohjaukseen.

Kirkko huomioi työnohjaajiansa
Kirkossa on yli 400 oman perustyönsä ohessa työnohjaajana toimivaa henkilöä.

Ensimmäinen päätoimisen työnohjaajan virka on perustettu kirkkoon jo vuonna 1968. Työnohjausta koordinoidaan hiippakuntatasolla.

1. Aila Niemelä, kasvatustieteen tohtori, organisaatiokonsultti, tietokirjailija ja seniorityönohjaaja

Perustelut:

Aila Niemelän aktiivinen ja ansiokas toiminta työnohjauskentällä on jatkunut jo 25 vuotta, ja se on sisältänyt työnohjauksen ja koulutuksen lisäksi myös tutkimus- ja julkaisutoimintaa.

Ailan kasvatustieteen väitöstutkimus vuonna 2019 käsitteli työnohjausta monikulttuurisuuden edistäjänä. Aila on toiminut Suomen työnohjaajat ry:n tutkimusfoorumin koordinaattorina vuosina 2010-2020. Hän on monin tavoin kannustanut toisia tutkimuspolulla olevia ja aktivoinut tutkivaa otetta työnohjausajatteluun.

Aila on merkittävästi myötävaikuttanut työnohjauksen näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Hän perusti vuonna 2014 Työnohjaajan tietopankki -ryhmän Facebookiin yhdessä Risto Säntin kanssa ja toimii edelleen tämän ammatillisen keskustelufoorumin ja informaatiokanavan ylläpitäjänä. Tietopankin jäsenmäärä on n. 4000.

Viime vuosina Aila on antanut panostaan työnohjausalalle kehittelemällä toto-ohjauksen täydennyskoulutusta. Ailan kokemuksesta ja tutkimuksesta kumpuavaa osaamista hyödynnetään STOryn Ammattieettisessä Neuvottelukunnassa (AENK), jonka jäsen Aila on ollut vuoden 2022 alusta saakka.

Ensimmäinen tunnustus jaettiin 25.1.2022 Työnohjauksen päivän tilaisuudessa:

Jorma Ahoselle, Pekka Holmille ja Dialogic Partner Oy:lle

Perustelut:
Dialogic Partner Oy:n työnohjaajakoulutuksesta valmistui 1000:s työnohjaaja lokakuussa 2021.

Jorma Ahonen ja Pekka Holm perustivat vuonna 1988 Aikuis- ja yhteisökoulutus A&H Oy:n, jonka toiminnasta myöhemmin muotoutui Dialogic Partner Oy. Yhdessä koulutusyhteisönsä kanssa he ovat kouluttaneet työnohjaajia kautta Suomen yli 20 vuoden ajan ja vuonna 2021 valmistui 1000:s työnohjaaja heidän koulutuksistaan.

Koulutusohjelman toteutuksessa on tehty laajaa yhteistyötä suomalaisten kesäyliopistojen ja yliopistojen kanssa, myös laajasti kansainvälisesti.  Yhteistyö on ollut tiivistä myös Suomen työnohjaajat ry:n kanssa, kun on kehitetty mm. työnohjaajakoulutuksia ja työnohjaajuuden tunnettuutta.

Dialogicin työnohjaajakoulutusten lähestymistapa on voimavarakeskeisyys. Lähestymistapaa ja koulutusten sisältöä on kehitetty määrätietoisesti koko ajan tiiviin koulutusohjelman, täydennyskoulutuksen ja kouluttajakoulutusten kautta. Pitkäjänteisesti kehitetty koulutusohjelma on synnyttänyt arvostetun aseman ja vahvan tunnettavuuden työnohjaukselle ja sen tulevaisuudelle.