Ennakointia, dialogia ja työrauhan rakentamista – Sovun johtaminen työnohjauksessa
Sopu ei synny sattumalta. Murroksessa olevassa työelämässä se rakentuu tietoisesta johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja kyvystä kohdata erimielisyyksiä rakentavasti. Sovun johtaminen tarjoaa viitekehyksen, jossa työnohjaus toimii keskeisenä tukirakenteena tuottavuuden, työrauhan, psykologisen turvallisuuden ja yhteisen toimijuuden vahvistamisessa.
Teksti
Tiia Kallio ja Sari Ridell
Osviitasta 1/2026
Työelämän jatkuvat muutokset, hybridityö, psyykkinen kuormitus ja moninaistuvat työyhteisöt haastavat perinteisiä johtamisen ja yhteistyön tapoja. Esihenkilöiden ajasta merkittävä osa kuluu ristiriitojen selvittelyyn, ja pitkittyneet jännitteet heijastuvat työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja työn tuloksellisuuteen.
Ristiriidat ja konfliktit on tunnistettu kuormitukseksi, joka syö hyvinvointia ja työssä jaksamista nopeammin kuin esimerkiksi liiallinen työmäärä tai muutokset työkentällä. Kuormittuneet yhteisöt ovat selvästi alttiimpia konflikteille.
Sovun johtaminen ja johtajuus
Sovun johtaminen ei tarkoita konfliktien välttelyä tai pehmeyttä. Kyse on selkeästä, jämäkästä ja inhimillisestä vuorovaikutustyöstä, jossa vaikeisiin asioihin uskalletaan tarttua ajoissa. Sovun näkökulma tuo työkyky- ja johtamiskeskusteluun ennakoivan otteen: huomio kiinnittyy psykologisen turvallisuuden rakentamiseen, vastuun jakamiseen ja siihen, miten erimielisyydet voidaan kääntää yhteiseksi oppimiseksi. Sovusta puhuminen lisää toiveikkuutta.
Sovun johtaminen kytkeytyy erityisesti palvelevaan ja transformatiiviseen johtajuuteen. Selkeyden puute lisää konfliktien todennäköisyyttä, joten yksiselitteisyyttä ja ennakoitavuutta lisäävä asiajohtaminen on tärkeä nostaa innostavan ja palvelevan johtajuuden rinnalle. Esihenkilö toimii sovun rakentajana luomalla edellytyksiä luottamukselliselle ilmapiirille ja ennaltaehkäisemällä vastakkainasettelua. Yhteinen suunta, arvot ja dialogi muodostavat perustan kulttuurille, jossa erilaisuus nähdään voimavarana.
TYÖNOHJAUS TARJOAA
RAKENTEITA, VUOROVAIKUTTEISIA
PROSESSEJA JA REFLEKTOIVIA
VÄLINEITÄ, JOISSA SOVUN
JOHTAMINEN KONKRETISOITUU
ARJEN VUOROVAIKUTUKSESSA
Työnohjaus sovun rakentamisen tilana
Työnohjaus on luottamuksellinen ja tavoitteellinen prosessi, jossa työyhteisön ajattelua, tunteita ja toimintatapoja tarkastellaan yhdessä. Sovun näkökulmasta työnohjaus tarjoaa dialogisen tilan, jossa ristiriidat eivät ole vain ongelmia vaan merkityksellisiä signaaleja työyhteisön tilasta.
Työnohjauksessa sovun johtaminen jäsentyy erityisesti neljän toiminnan kautta. Ensin luodaan yhteinen tilannekuva ja kieli: kokemukset ja käsitteet sanoitetaan yhdessä. Piilossa olevat jännitteet tulevat silloin näkyviksi ja käsiteltäviksi. Dialogisen ja kuuntelevan ilmapiirin rakentamisen kautta työnohjaus mahdollistaa tilan, jossa kuulluksi tuleminen ja eri näkökulmien kohtaaminen vahvistavat luottamusta. Rooleja ja vastuuta kirkastamalla luomme selkeyttä, joka on sovun edellytys. Työnohjaus auttaa tällöin jokaista tunnistamaan oman toimijuutensa ja vastuunsa sovun rakentamisessa. Ratkaisukeskeisen toimijuuden vahvistamisen myötä huomio siirtyy syyllisten etsimisestä yhteiseen oppimiseen ja toimiviin ratkaisuihin.
Sovun johtaminen prosessina
Työnohjausprosessissa sovun rakentuminen näkyy usein seuraavina vaiheina: tilanteen yhteinen jäsentäminen, peilaus ja reflektio, rakenteiden ja käytäntöjen tarkastelu sekä sitoutuminen uusiin yhteisiin sopimuksiin.
Sopu ei kuitenkaan ole pysyvä tila, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii tietoista ylläpitoa ja palaamista yhteisiin periaatteisiin erityisesti kuormittavissa tilanteissa.
Työyhteisösovittelu ja restoratiivinen näkökulma työnohjauksessa
Työnohjaus ja työyhteisösovittelu jakavat yhteisen oppimisen perusajatuksen. Molemmissa voidaan puhua restoratiivisesta oppimisesta, jossa tavoitteena ei ole vain konfliktin ratkaiseminen vaan luottamuksen, vastuun ja yhteistyön palauttaminen. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden käsitellä opittua pidemmällä aikavälillä ja juurruttaa sovun periaatteita arkeen.
Työnohjaaja ei ole sovun määrääjä, vaan prosessin mahdollistaja. Rooli edellyttää kykyä fasilitoida dialogia, tunnistaa tunteita ja jännitteitä sekä rakentaa turvallisia tiloja, joissa vaikeistakin asioista voidaan puhua. Työnohjaus tukee työyhteisöjä kantamaan yhdessä vastuuta työrauhasta ja toimivasta yhteistyöstä.
Sopua ei voi pakottaa, mutta sitä voi johtaa. Työnohjaus tarjoaa rakenteita, vuorovaikutteisia prosesseja ja reflektoivia välineitä, joissa sovun johtaminen konkretisoituu arjen vuorovaikutuksessa. Sovun näkökulma työnohjauskontekstissa ei ole irrallinen lisä, vaan tapa vahvistaa työyhteisöjen kestäviä toimintatapoja, työhyvinvointia, työkykyä ja yhteistä toimijuutta muuttuvassa työelämässä.
Sovun johtamisen tavoitteena on vahvistaa toiveikasta työelämän tulevaisuutta.
Kirjoittajat
Tiia Kallio (kuvassa oikealla) on ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja työyhteisösovittelija.
Sari Ridell on ratkaisukeskeinen johdon ja esihenkilöiden työnohjaaja ja työnohjaajakouluttaja.
