Pohdimme kansainvälisyyden henkilökohtaisia merkityksiä STOryn Kansainvälisyystyöryhmässä. Päädyimme kirjoon kokemuksia, tarinoita ja toiveita, jotka kertovat paitsi maailmasta, myös meistä itsestämme.
”Kansainvälisyys on minulle ikkuna maailmaan. Ja samalla kansainvälinen ympäristö on minulle usein se kaikista kodikkain paikka. Siellä koen olevani vapaampi – vapaampi sanomattomista säännöistä ja normeista.”
Monelle kansainvälisyys ei ole vain ulkomaanmatkoja tai kongresseja, vaan elämäntapa, osa identiteettiä. Se on juurtunut lapsuuteen, parisuhteisiin, työhön ja kieleen. Joskus se on tullut osaksi arkea jo ennen koulunpenkkiä.
”Mulle kansainvälisyys on ollut lapsesta lähtien mukana elämässä koko ajan. Englannin puhuminen alkoi ennen koulua, ja kun on päätynyt naimisiin saksalaisen kanssa, on oma kokemus hyvin kansainvälinen – muutenkin kuin eurooppakeskeinen, vaikka Eurooppa onkin se ’kotipesä’.”
Toiselle kansainvälisyys on innostusta viedä omaa, ehkä syrjäseudulla syntynyttä ajattelua maailmalle. Ei ylevänä vientituotteena, vaan uteliaana kutsuna dialogiin.
”Minulla ei ole mitään ylevää tai abstraktia kehitelmää – vain kotikutoinen innostukseni ’viedä’ meidän täällä rauhassa kehittynyttä ajattelua muualle arvioitavaksi ja pohdittavaksi. Kulttuurierot tekevät siitä mahdotonta suoraan, mutta juuri se on parasta ymmärryksen kehittämistä ja elinikäisen oppimisen kipinä.”
Moni meistä koki, että kansainväliset kohtaamiset haastavat omaa ajattelua ja identiteettiä tavalla, joka ei aina ole helppoa, mutta on aina antoisaa.
”Kansainvälisyys on asettumista tilanteisiin, joissa omiin kokemuksiin pohjaavat näkemykset joutuvat haastetuiksi. Samalla se on pyrkimystä elää maailmassa, jossa ihmiset näkevät itsensä enemmän toistensa lajitovereina kuin kansallisen identiteettinsä vankeina.”
Kansainvälisyys on myös kaipuuta happeen – ajattelun avartamista kirjallisuuden, elokuvien, tekoälyn ja ihmisten kautta. Se on tietoisuutta siitä, että ajattelu ei asu vain oman pään sisällä.
”Kansainvälisyys on minulle kurottamista omasta, välillä niin pienestä ja tunkkaisesta mielestäni hapekkaaseen ilmaan. Tiedän, että ajattelua on myös pääni ulkopuolella ja tarvitsen sitä ravitsemaan omaani.”
Yksi meistä kiteytti ajatuksensa lyhyesti mutta painavasti:
”Tiedostan olevani maailmankansalainen ja tahdon toimia ekologisesti, ekonomisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisesti. Think globally, act also locally.”
STOryn kansainvälisyys elää käytännöissä ja kohtaamisissa
STOry on myös osa ANSE-verkostoa, jonka kautta syntyy monenlaisia yhteyksiä ja dialogin mahdollisuuksia. ANSE (Association of National Organisations for Supervision in Europe) muun muassa järjestää kesäkongressin joka vuosi, organisoi vertaistapaamisia ja julkaisee verkkolehtiä, joissa on ollut myös suomalaisia kirjoituksia. Olemme mukana rakentamassa parempaa työelämää myös Euroopan laajuisesti ja kehittämässä sitä kulttuuria, jota haluamme edistää ja edustaa.
Meistä syntyy maailma, vaikka murusia olemmekin. Toivon teemavuotena meitä yhdistää halu ja toivo rauhasta, turvallisuudesta ja hyvästä elämästä. Kaikille meille se ei tälläkään hetkellä ole itsestään selvää, vaikka niin yhteisellä pallolla eletään. Voimme kuitenkin aina vaikuttaa sekä lähellä että kauempana: oppia, valita tietoisesti, kuunnella ja jakaa.
Omassa kokemuksessani – eläessäni kahden kulttuurin välillä – kansainvälisyys on tarkoittanut arjen ja ajattelun kauneuden löytämistä, hetkien arvostamista ja tietoista pyrkimystä kohottavaan, jopa ylevään suuntaan, molemmissa maissa. Se synnyttää jokapäiväistä kiitollisuutta ja muistuttaa vapaudesta valita.
Mitä kansainvälisyys merkitsee sinulle? Miten se sinun ajatuksissasi tai arjessasi elää?
Riitta
Kirjoittaja on Suomen työnohjaajat ry:n puheenjohtaja ja johtaa myös STOryn Kansainvälisyystyöryhmää.
Kuvan taideteoksen tekijä on Andrea Roggi.
