Yhdessä pohtiminen syventää ammatillisuuttamme
Suomen työnohjaajat ry:n jäsenet ovat sitoutuneet yhdistyksen eettisiin ohjeisiin, mutta arjessa eettisesti oikean toimintalinjan valinta ei ole yksiselitteistä. Arvojen ristiaallokossa navigointi helpottuu reflektoimalla eettisiä dilemmoja työnohjauksen työnohjauksessa tai nostamalla niitä eettisen toimikunnan avattaviksi.
Kuva: Teppo Haapasalo
Teksti: STOryn Ammattieettinen neuvottelukunta AENK
Tässä blogitekstissä avaamme erilaisia eettisiä näkökulmia, joista työelämän ongelmia voidaan lähestyä.
Seurausetiikka eli utilitarismi auttaa pohtimaan, mitä seurauksia eri toimintavaihtoehdoilla on. Mikä tuottaisi eniten hyvää ihmisille? Mikä toimintatapa johtaisi pitkällä aikavälillä parhaaseen lopputulokseen asiakkaille, tiimille, organisaatiolle tai yhteiskunnalle?
Velvollisuusetiikan eli deontologian näkökulmasta pohdimme, mitä velvollisuuksia meillä on tässä tilanteessa. Mitä eettisiä sääntöjä tai periaatteita tulee noudattaa, riippumatta seurauksista? Ammattieettiset ohjeemme (esimerkiksi vaitiolovelvollisuus, asiakkaan oikeudet) auttavat jäsentämään, mikä on oikea toimintatapa ”periaatteen vuoksi”.
Hyve-etiikan myötä pohdimme, minkälaisia ihmisiä haluamme olla tai mitä hyveitä (esimerkiksi rehellisyys, rohkeus tai myötätunto) tilanteessa tarvitaan? Tämä lähestymistapa voi auttaa eettisesti ”sumuisissa” tilanteissa, joissa ei ole selvää oikeaa tai väärää, mutta joissa tahdotaan toimia viisaasti, rohkeasti ja/tai vastuullisesti.
Dialogisen tai suhteellisen etiikan (esimerkiksi hoivaetiikka) näkökulmasta pohdimme suhteiden, tunteiden ja vastavuoroisuuden vaikutuksia tilanteeseen. Mitä toinen osapuoli tarvitsee? Minkälaisia muutoksia empaattinen, kuunteleva ja suhteita rakentava toiminta voisi tuottaa?
Eettiset kysymykset rikastuttavat työnohjauskeskustelua
Seuraava case selventää eettisten näkökulmien hyödyntämistä työnohjauksessa. Esimerkkitilanteessa työyksikkö joutuu etsimään huomattavia säästöjä. Asia nousee esille ryhmätyönohjauksessa.
Useiden eettisten näkökulmien pohtiminen voi auttaa näkemään tilanteen monipuolisemmin. Työnohjaaja ohjaa ryhmää pohtimaan, miten eri säästökohteet vaikuttavat osapuoliin: asiakkaisiin (palvelujen saatavuus ja laatu), työyhteisöön (kuormitus, moraalinen stressi) ja organisaatioon (luottamus, maine).
- Seurausetiikka: Millainen ratkaisu tuottaa parasta hyvää mahdollisimman monelle – myös pitkällä aikavälillä?
- Velvollisuusetiikka: Mitä laki ja ammattieettiset periaatteet vaativat? Rikkooko toiminnan keskittäminen esimerkiksi periaatetta yhdenvertaisista palveluista?
- Hyve-etiikka: Voimmeko antaa tilaa inhimilliselle vaistolle ja henkilökohtaiselle moraalille?
- Dialoginen etiikka: Miten voimme rakentaa empaattisesti ja kuunnellen luottamusta ja vuoropuhelua sekä asiakkaan että organisaation johdon kanssa, voidaksemme aidosti vaikuttaa ratkaisuihin säästöistä? Mitä tilanteessa heräävät tunteet kertovat arvoista ja tarpeista?
Me STOryn ammattieettisen toimikunnan jäsenet ihmettelemme jatkossakin yhdessä teidän kanssanne näitä asioita, niin Osviitan lehdillä kuin STOryn blogeissa. Yhdessä pohtiminen syventää ammatillisuuttamme.
Lue seuraavasta Osviitasta AENK:n henkilöesittelyt: Millaisesta taustasta jäsenet tulevat? Mitä eettisesti kiperiä tilanteita he ovat kohdanneet? Syyskuun Osviitta ilmestyy viikolla 38.
Lähde: Isotalo, K. 2014. Pedagoginen synkronointi. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
