Artikkeli - - Muokattu

Ammattieettinen neuvottelukunta – Ammatillisen vahvistumisen palveluksessa

Ammattieettinen neuvottelukunta (AENK) on STOryn hallituksen asettama toimielin, joka ottaa kantaa sille esitettyihin ammattieettisiin kysymyksiin. Kolmivuotiskaudelle 2022-2024 neuvottelukunnan kokoonpano uudistui kokonaan.

Teksti

Minna Hyttinen

Kysymyksiä voivat esittää sekä työnohjaajat että työnohjauksen tilaajat ja työnohjattavat. AENK:n kannanotot ovat mielipiteitä, jotka tarjoavat virikkeitä asian jatkopohdintaan.
Jäseneksi valittavalta edellytetään monipuolista kokemusta ja osaamista työnohjaajana.
Seuraavassa AENK:n uusi jäsenistö esittäytyy:

Kerro tiivistäen toiminnastasi työnohjaajana. Mikä on eettisesti kiperin tilanne, jonka olet työnohjaajana kohdannut?

Arja Koski

Filosofian tohtori, terveydenhuollon maisteri, lehtori,
työnohjaaja STOry, työyhteisösovittelija

Toimin Diakissa kouluttajana ja hanketyöntekijänä, ja työnohjaan osana työtäni Diakin palvelutoiminnassa. Työnohjaajana olen toiminut 20 vuotta sote-alalla julkisella ja kolmannella sektorilla. Olen työnohjannut pääsääntöisesti tiimejä ja työyhteisöjä sekä esihenkilöitä.
Kiperiä eettisiä kysymyksiä olen kohdannut jokaisessa työnohjausprosessissa. Se, mikä olisi eettisesti kiperin kysymys on vaikea määrittää. Voiko eettisiä kysymyksiä edes asettaa järjestykseen? Kyse on ainutkertaisesta tilanteesta, kokemuksista ja tunteista työssä, jonka äärellä pohditaan arvoja ja hyvää elämää jossain tilanteessa, tasapainoillaan eettisen ristiriidan kanssa

Arja Koski
Aila Niemelä

Aila Niemelä


Kasvatustieteen tohtori, organisaatiokonsultti FINOD, työnohjaaja STOry, tietokirjailija


Olen toiminut päätoimisena työnohjaajana, työyhteisövalmentajana ja kouluttajana vuodesta 1997 yksityisen sektorin, julkisen hallinnon ja järjestöjen organisaatioissa. Olen kirjoittanut ja julkaissut työnohjauksesta sekä väitellyt aiheesta Tampereen yliopistossa 2019.
Viime vuosina olen keskittynyt erityisesti monikulttuuriseen kontekstiin työnohjauksessa sekä lähijohtajien ja
työnohjaajien työnohjaukseen. Olen toiminut useita
vuosia STOryn tutkimusfoorumin koordinaattorina sekä
Facebookin Työnohjaajan tietopankki -foorumin ylläpitäjänä.
Eettiset pohdinnat liittyvät usein saman organisaation sisällä tapahtuviin eri yksiköiden tai henkilöiden samanaikaiseen ohjaamiseen ja siihen liittyvään “liiallisen tiedon” neutralointiin. Vuosien varrella oma työkyky tai ainakin sen laatu on yksityiselämän käänteiden vuoksi ollut joskus koetuksella. Silloin olen joutunut arvioimaan itse pystyvyyttäni läsnäoloon ja rajaamaan omia työskentelymahdollisuuksiani.

Riitta Pihlajamäki


Valtiotieteiden maisteri, työnohjaaja STOry


Eläköidyin Yleisradiosta kesällä 2021 ja olen työskennellyt työnohjaajana siitä lähtien. Takana on monikymmenvuotinen kokemus esimiestehtävistä. Olen toiminut vaativissa, eettistä harkintaa edellyttävissä journalistisissa rooleissa. Työskentelen työnohjaajana sekä yksilöiden että ryhmien kanssa. Toimin sekä
pääkaupunkiseudulla että Etelä-Pohjanmaalla.
Työnohjaajaan kohdistuvat odotukset ovat joskus epärealistisia. Työnohjaajan odotetaan ratkaisevan asioita, jotka kuuluvat organisaation ratkaistaviksi. Odotusten ristiriita saattaa itsessään luoda eettisesti haastavan tilanteen.

Riitta Pihlajamäki
Lassi Pruuki

Lassi Pruuki


Teologian tohtori, dosentti, perhe- ja pariterapiakouluttaja,
työnohjaajien kouluttaja


Työnohjaan erityisesti perheterapiassa, lastensuojelussa ja
koulutusalalla. Lisäksi toimin useiden voimavarakeskeisten
työnohjaajakoulutusten johtajana.
Eettisesti kiperimmän tilanteen osalta ensimmäisenä
mieleen tuli työyhteisön työnohjaus, jossa työntekijöiden
ja esimiehen välit olivat tulehtuneet. Mietin pitkään, voinko sanoa ääneen, että tämä ei taida olla enää työnohjauksella autettavissa. Pohdintani koski sitä, mitä sanomisestani seuraa.

Marianne Tensing


Organisaatioanalyytikko, työnohjaaja STOry/FINOD, työnohjaajien kouluttaja


Työnohjaajana olen toiminut vuodesta 2003 julkisella sektorilla, yhdistyksissä ja yrityksissä yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen parissa. Työnohjattavat ovat olleet asiantuntijoita, esihenkilöitä ja johtajia. Työni taustalla on organisaatioanalyyttinen viitekehys yhdistäen systeemis-psykodynaamisia teorioita, kompleksisuutta, prosessifilosofiaa ja organisaatiosemiotiikkaa.
Asioiden tarkastelu eettisestä näkökulmasta nostaa esille kysymyksen hyvästä ja oikeasta sekä tekee näkyväksi ne positiot, joista asioita tarkastellaan. Eettiset keskustelut määrittelevät epämääräistä, tarjoavat sanoja työssä syntyville tunteille ja mahdollistavat tai helpottavat konkreettisten valintojen ja päätösten tekemistä. Käytännön työssä huomaan, että tällaiselle keskustelulle olisi tarvetta paljon enemmän.

Marianne Tensing

Markku Tynkkynen


Johtamisen ja työnohjauksen
kouluttaja, Kirkon tutkimus ja
koulutus


Olen aloittanut työnohjaajana vuonna 2000. Pääsääntöisesti työnohjaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöitä, jonkin verran muuallakin. Nykyisin ohjattavat ovat enimmäkseen johtotehtävissä työskenteleviä. Lisäksi olen kouluttanut työnohjaajia viimeiset 12 vuotta. Olen toiminut kuusi vuotta STOryn puheenjohtajana, joten yhdistys on minulle tuttu.
Tämän huomaan olevan eettisesti aika kiperää, miten ylipäänsä kertoa mistään työnohjaustilanteesta lehden palstalla. Kiperin tilanne liittyy sellaiseen hetkeen, jossa tajuan kerrottavan ihmisestä, jonka ymmärrän tuntevani toisesta yhteydestä. Haluaisin vaikuttaa ohjattavan ratkaisuihin tuon tuntemani ihmisen suhteen, erityisesti siis työnohjattavan omaa etua vaalien.

STOryn ammattieettinen neuvottelukunta ottaa kantaa ammattieettisiin kysymyksiin, kirkastaa työnohjauksen perustehtävää ja vahvistaa työnohjausta ammattina

Pinnan alla oleva käsittelyyn

Vuoden 2021 lopussa kautensa päättänyt AENK käsitteli viimeisessä kokouksessaan, miten organisaatiossa/työyhteisössä mahdollisesti piilossa olevat ristiriidat ja ongelmat saataisiin riittävän hyvin esille ja käsittelyyn. Kysymyksen lähettänyt työnohjaaja mietti, tarvitaanko anonyymejä tapoja tällaisen informaation keräämiseen.
Neuvottelukunta totesi työnohjaajan huolen aiheelliseksi: on tärkeää päästä kiinni työn sujuvuuden ja työviihtyvyyden kannalta olennaisiin teemoihin. Se kannustaa kuitenkin nimettömien tiedonkeräystapojen sijaan avoimeen yhteistyöhön.
Työnohjaajan on hyvä työskennellä sillä aineksella, mitä ryhmä hänelle tarjoilee. Jos ohjauksessa käydään tarkoituksenmukaiselta kuulostavaa keskustelua ja ilmapiiri vaikuttaa hyvältä, työnohjaus kulkee omalla painollaan. Jos työnohjaaja huomaa ristiriitaisuuksia tai jokin prosessissa ei tunnu toimivan, hänen on hyvä lähteä sitä avoimesti ryhmän kanssa ihmettelemään. Omia huomioitaan tai tuntemuksiaan voi sanoittaa esimerkiksi näin: ”Nyt tulee jotenkin epämääräinen olo, kun — ja –, mistähän tässä voisi olla kyse?” tai
”Onkohan nyt jotain, mistä pitäisi puhua mutta ei olla puhuttu?”.
Työnohjaaja voi pienilläkin ohjauksellisilla valinnoilla auttaa piilossa olevaa tulemaan käsittelyyn tai muuten vain tukea rakentavaa yhdessä työskentelyä. Välillä voi auttaa eteenpäin vaikkapa keskustelun suuntaaminen ”ihmetilaan”: miten osallistujat toivoisivat, että yhteisössä toimittaisiin jatkossa, jotta työt rullaisivat mahdollisimman mukavasti.

Oletko kohdannut jonkin työnohjauksen etiikkaan liittyvän kysymyksen, johon toivoisit apua Ammattieettiseltä neuvottelukunnalta? Lähetä kysymyksesi ja yhteystietosi Suomen työnohjaajat ry:n
toimistoon: tuula.penttila@suomentyonohjaajat.fi

Artikkeli julkaistu Osviitassa 1/2022