Artikkeli - - Muokattu

Kaupungit työhyvinvoinnin kehittäjinä: Työnohjauksella vahva jalansija

Lahti ja Vantaa kehittävät ja uudistavat henkilöstönsä työnohjausta.
Lahdessa on poistettu esteet työnohjaukseen pääsylle, Vantaalla
kehitellään uudenlaisia työnohjauksen muotoja.

Teksti

Minna Hyttinen

Vuonna 2018 Lahden perusopetuspalveluissa aloitettiin pilotti, jonka puitteissa työnohjausta tarjottiin koko henkilöstölle, siis kaikille halukkaille. Rehtoreilla, opettajilla, koulunkäyntiavustajilla ja koulusihteereillä oli mahdollisuus työnohjaukseen joko ryhmä- tai yksilömuotoisesti.
Kokeilun taustalla oli ajatus, että opetus- ja kasvatustyö on vuorovaikutustyötä, jonka tukimuodoksi työnohjaus luontevasti sopii. Lähtökohtana oli mahdollisuus, ei pakko.
Tutkimustulokset vakuuttivat, että työnohjauksella edistetään työhyvinvointia ja ehkäistään ongelmia vuorovaikutussuhteissa. Mielikuvaa työnohjauksesta pyrittiin arkipäiväistämään, ja poistamaan siltä kriisityön leima.

Työnohjaus on jokaisen oikeus

”Työnohjaus on henkilöstön oikeus. Aiemmin tarve työnohjaukseen arvioitiin erikseen, tänä päivänä riittää työnohjausta toivovan oma halukkuus”, toteaa perusopetuksen aluepäällikkö Mauno Väänänen Lahdesta. Väänänen
on koulutukseltaan kasvatustieteen lisensiaatti, sosiaalialan opettaja ja työnohjaaja STOry, ja hän on työskennellyt noin 30 vuotta opetushallinnossa muun muassa koulutoimenjohtajana.
Työnohjaajakoulutus ja kokemus työnohjauksesta olivat Väänäselle voimaannuttavia, ja ne veivät omaa esimiestyötä eteenpäin. Omat kokemukset innostivat Väänästä kehittämään työnohjauksen asemaa pilottikokeilun keinoin.
”Työnohjaus on käyttämätön resurssi, jonka mahdollisuuksia ei ole kaikkialla työelämässä oivallettu”, Väänänen sanoo.

Työnohjaajat puitesopimuksen piiristä

Pilotissa luotu työnohjauksen järjestelmä on nyt vakiintunut käytäntö. Jokaisella on mahdollisuus kymmeneen työnohjauskertaan lukuvuoden aikana.
Yksilötyönohjauksen kysyntää on enemmän kuin ryhmämuotoisen. Yksilömuotoista ohjausta ei siten ole kaikille halukkaille pystytty tarjoamaan, vaan tilalle on tarjottu ryhmätyönohjausta.
Lahden kaupunki on kilpailuttanut työnohjauksen tarjoajat. Tarjouskilpailun perusteella muodostetussa puitesopimuksessa on 18 työnohjaajaa. He tarjoavat työnohjausta tarvittaessa myös kaupungin muille toimialoille.
Työnohjauksen kustannukset ovat Väänäsen mukaan pienet perusopetuksen koulutusmäärärahojen rinnalla. ”Ennen pilottia puhuttiin paljon, että tällainen järjestelmä tulee kalliiksi”, Väänänen muistelee. ”Arvio ei osunut oikeaan, vaan koko järjestelmää pyöritetään vuositasolla noin 40 000 eurolla.”
Palautekyselyt ovat vahvistaneet tyytyväisyyden työnohjauksen saatavuuteen ja sen hyödyllisyyteen. Työnohjaus on ottanut paikkansa työn arkisena tukimuotona.

Vantaa kutsui työnohjaajat kehittämiskumppaneiksi

Vantaalla lähdettiin pari vuotta sitten mallintamaan työnohjauksen uudenlaisia toteuttamismuotoja.
Vantaan kaupungin kehittämispalveluissa työskentelevä kehittämiskonsultti Tuija Jokinen kertoo, että lähtökohtana oli työnohjauksen asiakas ja hänen tarpeensa.
Toiminnassa haluttiin tunnistaa asiakkaiden erilaisia tarpeita ja sen pohjalta kehittää työnohjauksen malleja. ”Tavoitteemme oli myös, että tilaajat hahmottavat paremmin, millainen kehittämismuoto työnohjaus on”, Jokinen
toteaa.

Ideointia yhteisessä työpajassa

”Järjestimme vuonna 2019 palvelumuotoilutyöpajan. Mukaan pyysimme työnohjauksen asiakkaita, tilaajia ja kaupungin sisäiset työnohjaajat, sekä silloiset
työnohjauksen puitesopimuskumppanimme”, Jokinen kertoo.
Kehittämistyöhön kutsuttiin mukaan myös Suomen työnohjaajat ry (STOry). Työpajassa ideoitiin, millaisia ovat työnohjauksen uudet muodot.
Prosessissa hahmottui useita malleja, joihin liittyy digi- ja virtuaalitoteutuksen mahdollisuus. Käytännön toteutukseen on toistaiseksi edennyt malli päivystävästä työnohjaajasta.

Päivystävä työnohjaaja

Malli sisältää kaksi kokeilua, joista toinen kohdistettiin kaupungin henkilöstölle. Tässä mallissa työnohjausta tuottivat Vantaan kaupungin sisäiset työnohjaajat.
Toisessa mallissa asiakkaina ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen esihenkilöt. Työnohjaajina toimivat kilpailutetut työnohjauksen puitesopimuskumppanit.
Päivystävä työnohjaaja -palvelu on ollut käytössä maaliskuulta 2020.
”Se saatiin juuri oikeaan aikaan koronapandemian alkaessa, kun uuden tilanteen tuoma kuormittavuus oli huipussaan”, sanoo Jokinen.

Palvelu sähköisellä alustalla

Palvelua varten on luotu sähköinen alusta. Se sisältää kuvauksen palvelusta sekä työnohjaajien esittelyt.
Alustalla hoituu myös ajanvaraus työnohjaajalle, mistä varaaja saa vahvistuksen. Yhden tunnin kestoiset työnohjaukset toteutetaan joko verkkopalaverina tai puhelimitse.

“Käytännön toteutukseen eteni malli päivystävästä työnohjaajasta”


Varauksen tehnyt vastaa alustalla kolmeen ennakkokysymykseen, joiden vastaukset lähetetään työnohjaajalle. Näin osapuolet pääsevät heti työnohjauksen alkaessa asiaan.
Ohjattava myös antaa palautteensa työnohjauksesta alustalla. Palautteet ja arvioinnit ohjautuvat järjestelmän vastuutahoille kehittämispalveluihin. Järjestelmästä on tullut kiittävää palautetta.
”Esimiehet ovat kokeneet mahdollisuuden voimaannuttavana. Eräs totesi, että tämä on huikean hieno työsuhde-etu”, Jokinen iloitsee.

Tulevaisuuden haasteet ja ilmiöt

Aikoja päivystävään työnohjaukseen on jäänyt jonkin verran käyttämättä.
”Haasteena on, miten käyttäjät pidetään tietoisina tästä mahdollisuudesta”, Jokinen pohtii.
Kehittämistyö Vantaalla jatkuu nyt tunnistamalla ajassa olevia ilmiöitä. Tällä hetkellä pinnalla on mielen hyvinvointi työssä.
”Mielen hyvinvoinnin tukemiseen olemme miettimässä palvelukokonaisuutta”, Tuija Jokinen kertoo. “Työnohjauksella on varmasti paikkansa osana tätä kokonaisuutta.”

Artikkeli julkaistuun Osviitassa 2/2021