”Miksei työnohjaus ole pakollista kaikissa ammateissa? Työnohjaus on yleistä (mutta ei pakollista) sosiaali ja terveysaloilla. Työnohjauksen soisi leviävän muillekin aloille! Tapa tarkastella työtä ja omaa tekemistä useammalta eri kantilta tekee hyvää ihan kenelle tahansa. Jos työnohjaus olisi pakollista, vältettäisiin myös se herooinen kultti, jossa työnohjaukseen ei mennä, koska se on vaan nössöille.”
Tämä päivitys LinkedInissä kiinnitti taannoin huomioni, sillä sitä ei ollut kirjoittanut työnohjaaja, vaan markkinointialan yrittäjä Saskia Salomaa.
Salomaa tuli uudestaan vastaan yrittäjien digimarkkinoinnin webinaarissa kouluttajana. Siellä hän suositteli kaikille yrittäjille työnohjausta, mentorointia tai coachausta oman ajattelun ja osaamisen kehittämisen välineeksi.
Kuka on tämä työnohjausta innokkaasti markkinoiva nainen, ja kuinka hän löysi työnohjauksen?
Salomaa on Markkinointisankarit ry:n toimitusjohtaja ja markkinointialan yrittäjä. Yritys välittää toisille yrityksille ulkoistettuja markkinointipäälliköitä verkostonsa kautta.
Työnohjaukseen hän ei kuitenkaan törmännyt yritysmaailmassa, vaan aloittaessaan seksuaalineuvonnan opinnot, joihin kuuluu työnohjausta.
”Huomasin nopeasti, että työnohjauksesta on paljon hyötyä myös yritystoiminnan kehittämisessä. Koin saavani työnohjauksesta konkreettista apua muun muassa tulevaisuuden tavoitteiden kirkastamiseen ja niiden pilkkomiseen toteutettaviksi paloiksi”, Salomaa kertoo.
Häneen teki vaikutuksen myös se, että työnohjauksessa käytiin läpi aiempaa toimintaa ja jo toteutuneita asioita. Asioiden reflektointi on auttanut oppimaan menneestä ja pohtimaan, miten toimia jatkossa.
”Asiat voi aina tehdä paremmin”, yrittäjä katsoo.
Uusia näkökulmia
Salomaa on käynyt yksilötyönohjauksessa viime syksystä lähtien noin joka toinen kuukausi. Hän kokee erityisen arvokkaaksi sen, että asioiden ääneen pohtiminen avaa uusia näkökulmia.
Työnohjaus jakautuu kahteen suuntaan: tulevaisuuden suunnitteluun ja menneiden asioiden arviointiin. Sekin on arvokasta, että työnohjaus vaatii ohjattavalta itseltään valmistautumista, Salomaa katsoo.
”Yrittäjänä kehitystyöt tahtovat hautautua muun työn sekaan, joten työnohjaus pakottaa saamaan tiettyjä asioita valmiiksi ennen seuraavaa tapaamista.”
Työnohjauksen toimintatapa, jossa työnohjaaja ei välttämättä ole saman alan ammattilainen kuin ohjattava, vaan nimenomaan ohjaamisen ammattilainen, on Salomaan mielestä loistava asia.
”Vaikka työnohjaaja on tavallaan taka-alalla, vie hän silti tilannetta koko ajan eteenpäin.”
Yrittäjä kertoo oppineensa paljon myös itsestään ihmisenä työnohjauksen avulla.
”Olen ymmärtänyt, että vaikka en mahdu alun perin itselleni asettamaani lokeroon, olen ihan hyvä yrittäjä omalla tavallani. En esimerkiksi ole kovin systemaattinen ihminen, mutta olen oppinut, että voin kehittää itseäni myös sillä saralla.”
Hän on esimerkiksi kehittänyt itselleen sopivia systemaattisia tapoja ja to do -listoja, jotta muista huomioida kaikki asiat. Työnohjaus on tuonut vahvistusta myös sille, että luovuus ja ihmisten kanssa oleminen ovat hänen vahvuuksiaan.
Kynnys matalaksi
Suomessa on lähes 300 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on lähes 200 000. Yrittäjillä on usein perheet, kuten myös työnantajayrittäjien Toimitusjohtaja Saskia Salomaa lähettää kiitoksensa kaikille työnohjaajille: ”Tsemppiä! Teette ihan mahtavaa työtä!” työntekijöillä. Se, miten yrittäjät jaksavat ja miten he kehittävät itseään sekä liiketoimintaansa, vaikuttaa suoraan tai välillisesti lähes jokaiseen suomalaiseen.
Silti työnohjaus on pienyrittäjien keskuudessa ja yritysmaailmassa yleensäkin melko tuntematonta. Työnohjausta menetelmänä ei tunneta tai se sekoitetaan esimerkiksi perehdytykseen tai työhön opastukseen.
Työnohjausta voisi tehdä tunnetummaksi yritysmaailmassa esimerkiksi pyytämällä yrittäjäasiakkaita kertomaan työnohjauksesta yrittäjäkollegoilleen, vinkkaa Salomaa.
Lisäksi hän kannustaa työnohjaajia kertomaan omilla kotisivuillaan, miten työnohjaus on auttanut yritysasiakkaita työssään.
Markkinoinnin asiantuntijana Salomaa suosittelee, että työohjaajien kotisivuilla näkyisi työnohjauksessa olleiden asiakkaiden eli tyytyväisten yrittäjien suosituksia.
Lisäksi hän kannustaa hyödyntämään digitaalisia työkaluja ja etätyönohjausta.
”Yrittäjille voi olla iso kynnys käyttää aikaansa työpaikalta pois lähtemiseen. Kaikki keinot, jotka alentavat
työnohjaukseen osallistumisen kynnystä, kannattaa ottaa käyttöön.”
Yrittäjät eivät ole yli-ihmisiä
Miksei työnohjauksen mahdollisuuksia sitten vielä nähdä yrittäjien keskuudessa eikä sitä käytetä ollenkaan niin laajasti kuin olisi tarve?
Salomaa arvelee, että yrittäjät ovat usein ihmisiä, jotka ovat tottuneet pärjäämään ja hoitamaan asiat itse, vaikka hammasta purren.
”Uskon kuitenkin, että kulttuuri tältä osin muuttuu pikkuhiljaa ja ymmärretään, ettei yrittäjienkään tarvitse olla yli-ihmisiä.”
Esteenä työnohjauksen hyödyntämiselle saattaa olla myös se, että yritystoiminnassa tulee helposti juostua päivittäin hoidettavien asioiden rytmissä eikä malteta pysähtyä arvioimaan mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa.
”Tärkeää olisi myös välillä nostaa katseensa arjen asioista ja tutkia omaa bisnestä vähän laajemmalla perspektiivillä”, Salomaa sanoo.
Hän katsookin, että työnohjauksen pitäisi olla yrittäjien arjessa samassa asemassa kuin kirjanpito: asia, joka kannattaa hoitaa ammattilaisen kanssa.
”Kun aloittelevat yrittäjät oppisivat heti käyttämään työnohjaajien palveluita, he ymmärtäisivät, miten hyödyllistä se on.”
Siksi työnohjaajien kannattaisikin kohdistaa markkinointia myös sinne, missä aloittelevat yrittäjät liikkuvat. Suosittuja verkostoitumispaikkoja ovat esimerkiksi uusyrityskeskuksen tapahtumat, BusinessMaker tapaamiset ja vaikkapa tukipalvelujen verkkokauppa Ilona.works
Artikkeli julkaistiin Osviitassa 2/2020
