Ensimmäinen työntäyteinen kuukausi pitkän kesäloman jälkeen on takana päin. Kesälomaa edeltävä kevät
oli raskas: siihen kuului monta muutosta, jotka yksistäänkin olisivat stressaavia. Uudet työtehtävät (niin
mieluisia kuin ne olivatkin), läheisen vakava sairastuminen ja toisen läheisen äkillinen poismeno nakersivat voimia. Odotin lomaa ja palautumista kuumeisesti.
Mielessäni siinsi kuvia kesästä, jolloin voisin pysähtyä ja levätä: istua mökkilaiturilla skumppalasi kädessä,
kuunnella veden liplatusta ja nauttia auringon lämmöstä. Elämä kuitenkin muistutti, että se ei kulje aina
käsikirjoituksen mukaan. Palautumisen sijaan tulikin lisää menetyksiä ja surua. Aika tuntui hetkeksi
pysähtyvän. Kesästä tosiaan tuli tauko kaikesta, mutta aivan eri tavoin kuin olin kuvitellut.
Kun loma vähitellen kääntyi kohti loppua, ajatukseni siirtyivät arkeen ja työhön palaamiseen. Mielessä
pyöri, miten työ ja hektinen arki käynnistyvät, kun oma mieli vielä kaipaa aikaa toipuakseen. Töihin paluuta helpotti kollega, joka oli säännöllisesti kysynyt kuulumisia kesän aikana.
”Mitä kuuluu?” on voimakas lause ja empatian ele omassa kuplassaan oleskelevalle.
Kun empatia kohtasi työelämän
Työuran varrella lähes jokainen kohtaa tilanteita, joissa yksityisen puolen elämänmuutokset tai kriisit
heijastuvat työhön. Pitkään ajateltiin, että työ ja yksityiselämä kuuluvat omille alueilleen, mutta
todellisuudessa ne kietoutuvat väistämättä yhteen. Nykyään ihminen nähdään onneksi enemmän kokonaisuutena.
Tämä näkyy myös työelämässä empatian korostumisena. Empatia, eli kyky asettua toisen asemaan ja
huomioida hänen tilanteensa, on tunnistettu keskeiseksi kilpailutekijäksi ja voimavaraksi työelämässä.
Tutkimusten mukaan se linkittyy niin hyvinvointiin, sitoutumiseen kuin taloudelliseen kannattavuuteenkin (Antila, 2022). Ei ole ihme, että eräässä tutkimuksessa empatia nousi tärkeimmäksi johtamistaidoksi (Bower, 2021).
Empaattisessa työyhteisössä ollaan kiinnostuneita toisen hyvinvoinnista ja ymmärretään, että jokaisen arki koostuu erilaisista olosuhteista. Kun kollega osaa asettua toisen asemaan ja osoittaa tukea, vaikeuksia läpikäyvän on helpompi tulla töihin luottaen siihen, että hänet kohdataan ymmärtäväisesti. Ja mikä parasta, empatiasta hyötyvät paitsi empatian kohde myös empatiaa osoittava ihminen ja koko ympäröivä yhteisö.
Empatia alkaa itsestä
Toisinaan pahin este empatialle löytyy omasta itsestä. Vaikka työympäristö ja -yhteisö olisi myötätuntoinen, itseä kohtaan voi olla vaikea osoittaa empatiaa. Aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa kirjailija Anne Kreamer ja Michiganin yliopiston professori Jane Dutton. (Gallo, 2017 ja Koho, 2017.)
Kirjoittajat antavat vinkkejä siihen, miten työntekijä voi suhtautua empaattisesti itseensä ja selviytyä työssä vaikean elämäntilanteen keskellä:
- Yksin ei tarvitse pärjätä. Mieti, ketkä voisivat olla avuksi ja uskalla pyytää heiltä apua.
- Mieti, kenelle ja kuinka paljon haluat yksityiselämästäsi jakaa.
- Jakaminen kuitenkin kannattaa. Usein kollegat ovat jo huomanneet, että mieltäsi painaa joku, vaikka et siitä olisi suoraan kertonut.
- Aseta rajat sekä itsellesi että muille. Kaikkia yksityiskohtia ei kannata kertoa, eikä kaikkiin kysymyksiin tarvitse vastata.
- Kerro, mitä apua tarvitset esimerkiksi työssäsi. Millaisiin asioihin, tehtäviin ja kuinka pitkäksi aikaa.
- Pidä esihenkilösi kartalla. Sopikaa myös yhdessä toimenpiteistä.
- Kuuntele itseäsi. Sinä tiedät, mikä sinulle on parasta.
Pienet sanat, suuret merkitykset
On tavallinen arkiaamu. Avaan tietokoneen ja Teamsiin kilahtaa kysymys kollegalta: ”Miten voit?” Toisella
kanavalla opiskelija laittaa positiivista palautetta eilisestä ryhmätapaamisesta. Päivä lähtee rullaamaan
radallaan. Ammatillinen minä suojaa hauraampaa minää. Ainakin toistaiseksi saan työstäni nimenomaan
lohtua.
Milla Holmberg on työnohjaaja sekä Osviitta-lehden toimituskunnan jäsen.
***
Seuraavassa Osviitassa on Juha Kilpiän ja Aapo Pääkön artikkeli Myötätuntoinen tila. Osviitta ilmestyy viikolla 38.
Lähteet
Antila, J. 2022. Empatia työelämässä: laadukkaampaa vuorovaikutusta, hyvinvointia ja parempaa tulosta. Tampereen ammattikorkeakoulu. Linkki verkkojuttuun: https://projects.tuni.fi/dimes/uutiset/empatia-tyoelamassa/
Bower, T. 2021. Empathy Is The Most Important Leadership Skill According To Research. Linkki juttuun: https://www.forbes.com/sites/tracybrower/2021/09/19/empathy-is-the-most-important-leadership-skill-according-to-research/
Gallo, E. 2017. What to Do When a Personal Crisis is Hurting Your Professional Life? Harward Business Review. Linkki verkkojuttuun: https://hbr.org/2017/11/what-to-do-when-a-personal-crisis-is-hurting-your-professional-life
Koho, S. 2017. Mitä tehdä, kun yksityiselämän kriisi alkaa näkyä työpaikalla? Talouselämä. Linkki verkkojuttuun: https://www.talouselama.fi/uutiset/a/1e71aec6-bb69-31e8-958a-4adde9a26e4a
