Työelämä ja maailma ympärillämme on jatkuvasti muuttuva, ja sen myötä olemme koko ajan haasteiden äärellä. Muutoskyvykkyys ja mielen joustavuus on meille välttämätöntä voidaksemme hyvin työelämässä.
Olen onnekas, koska koko urani ajan, aina vuodesta -98, oma työelämän tukijalkani on ollut työnohjaus. Upea mahdollisuus olla kuukausittain esihenkilön sekä tiimin kanssa yhdessä oppimisen, syväreflektion, yhteisohjautuvuuden sekä kehittämisen äärellä. Nyt viimeiset 11 vuotta olen saanut työnohjaajana olla tiimeille sekä johdolle se työelämän tuki ja sparri, jota ihmiset tarvitsevat kehittyäkseen työssä ja voidakseen yhdessä hyvin.
Toistan itseäni sanoessani, että kannan työnohjauksen lippua ylpeänä.
Turvallinen tila
Työnohjaus on kuin se mukava ja rentouttava sohva työpaikalla, johon istuessa kiire unohtuu ja työkavereiden kuulumisille on aikaa. Työnohjaus on huokoista tilaa, jossa luodaan yhteistä avointa näkymää ja ymmärrystä systeemisesti niin työntekijöiden, tiimin kuin organisaation tilasta. Selkänojana työnohjauksessa on organisaation strategia, tiimin tavoitteet ja työntekijöiden odotukset, joiden kautta työnohjaaja kuljettaa ohjattavia kysymyksien avulla moninäkökulmaisesti eteenpäin.
Jatkuva muutos tarvitsee rinnalleen pysyvää ja turvallista. Jotain, joka vie meiltä pois paineen suorittaa sekä mahdollistaa luovuuden, jotta voimme sanoa luottavamme prosessiin.
Työnohjaus on kiireetön prosessi, joka kulkee vakaana eteenpäin. Se tarjoaa näyttämön kaikelle tärkeälle, joka täytyy tehdä näkyväksi, ymmärretyksi ja jaetuksi.
Työnohjaus on paikka, jossa organisaation strategiat makustellaan suuhun sopiviksi, kauniit kickoff-puheet eletään ja hengitetään todeksi. Siellä tunteet tulevat tunnistettaviksi ja siten työkaluiksi jokaisen työhyvinvoinnin salkkuun.
Kohtaamisen kulttuuri
Mutta missä on konkretia, joku saattaa kysyä. Konkretia on organisaation kohtaamisen kulttuuri, jota kehitetään ja korjataan työnohjauksessa jokainen katsekontakti, kysymys ja kommentti kerrallaan. Työnohjaus on se kehittävä kohtaamisen tila, jossa työntekijöiden keskinäistä yhteyttä rakennetaan ja samalla tavoitellaan kokonaisvaltaista tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta työhyvinvoinnin vahvistumisen myötä. Ei siis vain kauniita sanoja vaan aidosti yhdessä elettyä kehittävää prosessia, joka selkeyttää tehtävät sekä roolit, auttaa tajuamaan tunteet pois fokuksen tieltä ja tukee tiimin kehittymistä kohti tasavertaisuuden ja turvallisuuden työkulttuuria.
Vieläkö löytyy johtaja, joka ei olisi motivoitunut kaikkien rakastaman Esa Saarisen tarjoilemasta ajattelun ajattelusta? Nytkin on lupa kysyä: missä on konkretia? Meistä useimmat nimittäin tunnistavat kiireettömän kohtaavuuden ja kauniin ajattelun sekä hektisen arjen välisen kuilun, johon me ajoittain luisumme.
Onneksi meillä on työnohjaus. Tuo turvallinen ja tuttu työnohjaus, joka tulee varmuudella kuukausittain muistuttaen meitä arvoistamme ja ajattelun ajattelun sekä kohtaamisen välttämättömyydestä, kun haluamme elää muutoksessa tulevaisuuskyvykkäinä toimijoina.
Laatu edellyttää oppimista
Työnohjaus on toivon tunnetta, tilaa ja tekoja. Työnohjaaja on työstään ylpeä lipunkantaja, joka on valinnut olla työelämän tukitoimi, johon luotetaan joskus enemmän kuin itseen.
Mitä tämä vaativa professio meiltä työnohjaajilta vaatii?
Kun valmistuin työnohjaajaksi 2011, lopputyöni aihe oli “Työnohjaajan 10 käskyä”. Nämä käskyt olivat itselleni laatumittaristo, johon halusin yltää heti ensimmäisestä työnohjauksesta lähtien. Tiedän, että olen onnistunut työssäni, koska yrittäjän taipaleeni on kestänyt onnistuneesti jo yli 10 vuotta. Tiedän myös, että olen epäonnistunut työssäni. Onneksi minulla on aina ollut tukena työnohjaus ja viisaita työnohjaajia, jotka ovat auttaneet minua kääntämään virheet opiksi ja tilaisuudeksi kasvaa.
Siitähän tässä muuttuvassa työelämässä on kysymys: oppimisesta, kehittymisestä ja eteenpäin menemisestä.
Kirjoittaja on työnohjaaja, STOryn hallituksen jäsen, Systemic Team Coach©Mind Coach® ja ToToKo® -koulutettu työnohjaajien työnohjaaja
