Blogi - - Muokattu

Arkiaskareet aivojen apuna

Aivoterveydestä huolehtimisen ei tarvitse olla ikävää, päinvastoin. Itse asiassa moni mieluinen puuha ja harrastus parantaa keskittymiskykyä, stimuloi aivoja ja edistää aivojen toimintaa, sanoo aivotutkija, professori Minna Huotilainen.

Teksti

Tuija Laine

Lähde liikkeelle, hae kahvia, puhu itseksesi, piirtele! Kuulostaa täysin työstään kiinnostumattoman työntekijän toiminnalta. Noin käyttäytyvä ihminen saa usein osakseen paheksuvia katseita ja tuskastuneita huokauksia.

Tosiasiassa on kuitenkin kyse henkilöstä, joka ottaa Minna Huotilaisen opit tosissaan.

Tanssi, puhu, musisoi

Mikä tahansa liike aktivoi aivoja. Ei tarvitse olla himoliikkuja tai urheilusankari saadakseen liikunnan hyödyt aivoilleen. Jo monen jokapäiväiseen työhön sisältyvä paikasta toiseen siirtyminen tai kahvin haku riittää aivojen stimulointiin. Koska liikunnan hyötyjä aivoille ei voi yliarvioida, myös pidemmät lenkit ovat sallittuja.

Puhuminen on tietoisen ajattelun väline. Jos ei juttukaveria löydy, myös itsekseen voi puhella ja selvittää ajatuksiaan. Kannattaa ehkä kuitenkin miettiä, missä tätä aivojumppaa harjoittaa, ellei halua osakseen kummastelevia katseita.

Eihän ole tarkoitus vain jaksaa päivästä päivään, vaan selvitä työstä ja arjesta myös pitkällä tähtäimellä.”

Entisajan koulussa ei olisi tullut kysymykseenkään, että oppilaat olisivat piirrelleet tai tehneet käsitöitä muutoin kuin näille toiminnoille varatuilla oppitunneilla. Nykyisen aivotutkimuksen valossa käsitöiden tekeminen parantaa oppimista sekä keskittymiskykyä ja piirtäminen tukee tarkkaavaisuutta. Lempimusiikin kuuntelukin tekee hyvää aivoille.

Paikalla ja liikkeen suunnalla on väliä

Ei ainoastaan erilaisilla toiminnoilla ole suotuisaa vaikutusta aivojen toimintaan. Myös liikkeen suunnalla on merkityksensä. Kävely yhdessä eteenpäin suuntaa myös ajatukset tulevaisuuteen. Vastakkain istuttaessa on puolestaan parempi puhua menneistä tai tämänhetkisistä asioista.

Kannattaa myös miettiä, missä paikoissa minkäkin asian ottaa puheeksi. Minna Huotilainen näet kertoo, että ihmisen mielessä aktivoituvat ne asiat, jotka liittyvät siihen paikkaan, jossa hän kulloinkin on. Puhutaan paikkasidonnaisesta kognitiosta.

Jos on siis tarve puhua työpaikan aiheuttamasta ahdistuksesta, kannattaa tavata asiakkaan kanssa hänen työpaikallaan, koska samat asiat eivät tule välttämättä mieleen työnohjaajan toimistolla.

Irrottaudu työstä ja nuku!

Asiakastyön vastapainona jokin työstä irrottava harrastus, esimerkiksi kulttuuriin tai liikuntaan liittyvä, on tarpeen. Eihän ole tarkoitus vain jaksaa päivästä päivään, vaan selvitä työstä ja arjesta myös pitkällä tähtäimellä, Minna Huotilainen muistuttaa.

Entä sitten nukkuminen? No sehän se vasta palauttavaa ja tärkeää onkin! Ilman riittävää unta asiat eivät painu muistiin eikä palautumista päivän askareista tapahdu.

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää aivotutkija Minna Huotilaisen vinkeistä työnohjaajille Osviitta-lehden numerosta 1/21 tai STOryn sivujen Artikkelit-osiosta.

Syyskuussa ilmestyvässä Osviitassa 3/22 lisää vinkkejä istumatyöläisten liikkumiseen ja kehonhuoltoon.