Hengitä tasapainoa elämääsi

Artikkeli julkaistu Osviitassa 2/2022

”Ihminen ei ole koskaan elämässään yksin”, sanoo Minna Martin, ja tarkoittaa mukanamme aina kulkevaa säätelyvälinettä, hengitystä. Hengityksellä voi säädellä suhdetta sekä itseensä että toisiin ihmisiin.

Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin tunnetaan muun muassa hengityskouluohjaajana ja -terapeuttina. Hengityskoulussa, tai toisin sanoen psykofyysisessä hengitysterapiassa on tavoitteena oman hengityksen tasapainottaminen.

Hengityskoulussa opittua voi soveltaa sekä oman kuormittumisen hallintaan että yksilöiden kanssa työskentelyyn. Hengityskoulu on täyttänyt jo 40 vuotta.

Tuplasti osaamista

Alun perin fysioterapeutiksi kouluttautunut Martin aloitti psykologian opinnot, kun perheen lapset olivat syntyneet. Somatisaatiohäiriöistä gradunsa tehneenä tuoreena psykologina hän pohti, miten näitä kahta ammattia ja osaamista voisi yhdistää.

Vuosituhannen vaihteen terapiamaailmassa Suomessa ei laajasti tunnettu kehokeskeistä, psykofyysistä lähestymistapaa. Tietoa asiasta oli kuitenkin ollut saatavilla jo pitkään.

Psykofyysinen työskentelytapa tuotiin Suomeen Keski-Euroopasta 1970-­
luvulla.

”Kaiken kaikkiaan psykoterapian historia on hyvin kehokeskeinen”, kertoo Martin. ”Kehokeskeisyys on aina ollut vahvaa Keski-Euroopassa ja Pohjoismaista myös Norjassa.”

Uransa alkupuolella Martin työskenteli psykologina muun muassa Turussa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) mielenterveyspalveluissa. Työssä oli mahdollista soveltaa psykofyysis-kehokeskeisiä menetelmiä myös siksi, että opiskelijoilla oli paljon stressin ja ahdistuksen seurauksena ilmeneviä kehollisia oireita.

YTHS:llä Martin myös kehitti oman hoitokonseptin, jota hän sovelsi ”Kroppa kovilla, mieli lujilla” -ryhmissään. Hän ohjasi muitakin terapiaryhmiä, joissa osallistujilla oireena saattoi olla esimerkiksi häiritsevä jännittäminen tai hampaiden narskuttaminen.

Lepotauko arjesta

Hengityskouluun Minna Martin tutustui vuosituhannen vaihteessa työtavan uranuurtajan, liikuntaterapeutti Maila Sepän opissa. Stressaantuneena pienten lasten äitinä hän etsi hengityskoulusta arkeensa lepotaukoa ja omaa rauhaa.

Kokemus oli hyvin vaikuttava. Martin ei tiennyt, mikä hengityskoulun työtavassa vaikutti, mutta vastaavaa hän ei ollut kokenut missään muussa suorittamassaan koulutuksessa.

”Hengityskoulun ansiota on, että sain otteen tiedostamattomasta tiukkapipoisuudestani”, naurahtaa Martin. Samalla vahvistuivat myös itseluottamus ja rohkeus vain olla oma itsensä.

Maila Sepän ohella hengityskoulun toinen kehittäjä on erikoispsykologi Päivi Lehtinen. Hän sai pohdintoihinsa innoitusta fysiologina työskennelleeltä lääkäripuolisoltaan. Lehtinen halusi selvittää, voisiko hengityspohjainen työskentely auttaa hyperventiloivia, paniikkihäiriöistä kärsiviä potilaita.

Psykofyysisen hengitysterapian näkökulmasta paniikkihäiriö nähdään hengityshäiriönä, joka ilmenee hyperventilointina. Hengityshäiriön taustalla vaikuttaa stressaava elämäntilanne, jota ihminen ei tunnista stressin lähteeksi. Keho reagoi stressiin, ja epätasapainoinen hengitys ylläpitää stressitilaa.

”Paniikkihäiriön hoidossa kehollinen aspekti unohtuu. Sitä pidetään liiaksi psykologisena ilmiönä”, sanoo Martin. Paniikkihäiriö on voimakas oire, ja se täyttää tietoisuuden. Sen vuoksi on vaikea päästä käsiksi oireen taustalla oleviin tekijöihin.

Tavoitteena tasapainoinen hengittäminen

Hengityskoulun perusta on hengityksen psykofysiologiassa ja vuorovaikutuksen merkityksellisyydessä. Itsestä voi oppia tunnistamaan, mikä saa juuri minut yli- tai alivirittäytymään.

Hengityskoulussa opitaan tunnistamaan henkilökohtainen sietoikkuna eli opitaan tiedostamaan, milloin hengitys on tasapainoista ja milloin epätasapainoista.

Hengityskoulussa ei kuitenkaan ohjata ”oikeaa” hengitystapaa tai -tekniikkaa eikä liioin rytmitetä tai tahditeta hengitystä ulkoapäin. Siellä ei opeteta hengityslihasten käyttöä eikä myöskään tiedetä paremmin toisen ihmisen puolesta, miten hänen tulisi hengittää.    

Sen sijaan hengityskoulussa tuetaan kehotietoisuutta eli ihmisen omaa kykyä havainnoida itseä sisältäpäin. On lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan.

Hengityskoulussa ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää tai hallita hengitystä. Tärkeää on oman hengityksen rytmin tunnistaminen ja sen kunnioittaminen.

Tavoitteena hengityskoulussa on tiedostamaton hengitystapojen muuttuminen ja tasapainoinen hengittäminen. Tavoitteena on myös saada kokemus kannatelluksi tulemisesta.

Stressin säätelyn näkökulmasta tärkeitä ovat useat rauhoittumisen hetket pitkin päivää, toteaa Martin.

”Rauhoittumista ja lepäämistä kun ei voi varastoida”, hän summaa.  

Minna Martin

• psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Turusta
• aiemmalta koulutukseltaan fysioterapeutti ja liikuntaryhmien ohjaaja
• julkaissut tietokirjoja hengittämisestä, jännittämisestä ja mielentämisestä eli mentalisaatiosta
• uusin kirja Hengitä tämä hetki ilmestyi huhtikuussa 2022
• tällä hetkellä psykofyysisen psykoterapian työnohjaajakoulutuksessa.

Työnohjaus voi ehkäistä stressin tarttumista

Tasapainoinen hengittäminen lievittää stressiä, mutta miten stressi oikein kehittyy? Stressi määritellään yksilön ja ympäristön väliseksi vuorovaikutukselliseksi prosessiksi. Stressin kehittymistä kuvataan fysiologisten ja psykologisten mallien avulla.

Fysiologisissa stressimalleissa lähtökohtana on, että stressi tulkitaan alkuvaiheessa neutraaliksi tai jopa hyödylliseksi ilmiöksi. Se aktivoi ihmisen voimavarat kokonaisvaltaisesti tilanteessa, jossa tavanomainen toiminta ei riitä. Stressin haitat selittyvät stressaavan tilanteen pitkittymisellä ja siitä aiheutuvilla muutoksilla elimistössä.

Psykologiset stressimallit kuvaavat, miten ihminen reagoi kuormittavassa tilanteessa ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen tasoilla. Näiden mallien mukaan ihmisen arvio tilanteesta ja omasta selviytymisestä vaikuttaa stressin kehittymiseen. Stressiä muodostuu, kun tilanteen arvioidaan uhkaavan hyvinvointia, ja selviytyminen siitä koetaan epävarmaksi.

Stressinhallinnalla tarkoitetaan ihmisen yrityksiä selviytyä voimavarat ylittävistä vaatimuksista ja kestää painetta. Vaatimukset voivat olla ihmisen itsensä tai ympäristön tuottamia. Hallintayritykset kohdistuvat joko stressin aiheuttajaan tai stressin kokemuksiin tunteen ja ajattelun tasolla.

Reaktiona stressi on salamannopea. Palautuminen reaktiosta kestää kuitenkin paljon pidempään. Terveyden näkökulmasta on suotavaa, että ihminen ehtisi palautua kuormituksesta ennen seuraavaa kuormittumistilannetta.

Stressi ei ole pelkästään yksilöllinen kokemus tai prosessi. Se on myös aidosti sosiaalinen ilmiö, joka voi tarttua ja siirtyä ihmisten välillä, niin työssä kuin yksityiselämässäkin.

On tuotu esiin, että esimerkiksi työparin tiivis ja toisiaan tukeva yhteistyö luo otolliset olosuhteet mahdollisen työstressin siirtymiselle työntekijästä toiseen. Tällaisessa tilanteessa on työyhteisön ulkopuolisen tuen, kuten työnohjauksen, nähty ehkäisevän stressin siirtymistä.

Lähteet:  Toppinen-Tanner, S. & Ahola, K. (toim.). Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos 2012.  •  Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja avoimen yliopiston opintojakso Stressilääketiede. 2021.

e