Artikkeli - - Muokattu

Hyödyt näkyvät kohtaamisissa, kun johtaja on työnohjaaja

Työnohjaajakoulutuksesta saa välineitä myös johtamis- ja esihenkilötyöhön. Millaisia, siitä kertoo johtaja ja työnohjaaja STOry Tuija Salmikannas.

Teksti

Minna Hyttinen

Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) jäsenkysely parin vuoden takaa valotti, keitä me STOryn jäsenet olemme. Jäsenyys yhdistää ammattilaisia usealta eri koulutusalalta ja toimintaympäristöstä.

Vain pieni osa vastaajista ilmoitti toimivansa päätoimisena työnohjaajana. Kyselyn tuloksista onkin pääteltävissä, että työnohjaajakoulutuksesta saatuja eväitä sovelletaan monenlaisissa tehtävissä.

Työnohjaajakoulutus on osoittanut hyödyllisyytensä myös johtamis- ja esihenkilötyössä, vahvistaa FM, BBA Tuija Salmikannas. Hän toimii henkilöstön ja henkilöstön kehittämisen johtajana HAUS kehittämiskeskus Oy:ssä. HAUS on valtion kokonaan omistama yhtiö. Sen päätoimialueena on valtionhallinnon koulutus ja kehittäminen. Toimintaan kuuluu myös laajahko kansainvälinen liiketoiminta.

Nykyisessä tehtävässään Salmikannas toimii koko HAUSin henkilöstön tukena. Lisäksi hän vastaa esimerkiksi HAUSin HR -koulutuksista asiakkaille.

Työnohjaajakoulutus hyvä match

Kun Tuija Salmikannakselle seitsemän vuotta sitten tarjoutui mahdollisuus osallistua työnohjaajakoulutukseen, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Työnohjaus oli toimintana tuttua hänen oman ammatillisen taustansa kautta.

Työnohjattavana olemisesta Salmikannaksella ei kuitenkaan ollut kokemusta ennen työnohjaajakoulutusta. ”Olin työskennellyt pitkään henkilöstöhallinnon tehtävissä kansainvälisessä ympäristössä. Kehittämisen välineenä coaching oli työnohjausta yleisemmin käytössä,” Salmikannas kertoo.

Kun koulutukseen osallistuminen tuli mahdolliseksi, hän lähti ottamaan tarkemmin selvää työnohjauksesta. Koulutuksen viitekehyksistä ratkaisuja voimavarakeskeisyys sisälsi periaateita, joita Salmikannas tunnisti luontaisestikin soveltavansa toiminnassaan.

Myös hänen oma arvomaailmansa sopi viitekehyksen edustamiin arvoihin.

”Oman osaamisen kehittäminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Mietin myös, millaisista asioista olin aiemmin urallani saanut hyvää palautetta. Koin, että työnohjaajakoulutus voisi olla itselleni hyvä match”, Salmikannas kertaa koulutuksen valintaan liittyneitä pohdintojaan.

Molemminpuolinen luottamus

Työnohjaajakoulutuksesta Salmikannas sanoo saaneensa sekä uutta osaamista että vahvistusta omiin työtapoihinsa. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee vuorovaikutuksen tiimiläisten kanssa ja luottamuksen vahvistamisen.

”Oma tapani olla vuorovaikutuksessa perustuu kuuntelemiseen ja keskustelukumppanin arvostamiseen. Pitää olla herkkä lukemaan tilannetta ja sitä, miten voisin parhaalla mahdollisella tavalla edistää toisen osapuolen tavoitetta, esimerkiksi tukea ja rohkaista oman näkemyksen esiin tuomiseen,” Salmikannas sanoo.

”On palkitsevaa, kun on mahdollisuus seurata vuorovaikutussuhteen kehittymistä kunkin tiimiläisen kanssa. Etenkin tilanteissa, joissa yhteistyö kestää pidemmän aikaa, kehittyminen näkyy jo aivan eri tavalla,” Salmikannas toteaa.

Työnohjaajakoulutus vahvisti kykyä luottamuksen rakentamiseen, ja tässä hän kokee itselleen luontaisten tapojen toimia myös kehittyneen. Hän kertoo löytäneensä uusia näkökulmia, joiden kautta luottamusta voi rakentaa ja tukea samalla, kun antaa luottamukselle sen tarvitseman tilan vahvistua.

Tiimiläisten palveluksessa

Salmikannaksella on johtamiskokemusta useamman vuoden ajalta. Hän on työurallaan toiminut esihenkilöasemassa eri toimialoilla.

Hänen tiimiensä koko on vaihdellut noin 10–20 hengen välillä. Myös projektipäällikön rooli projektiorganisaatiossa on tuttu.

Työnohjaajakoulutuksen hyöty tiivistyy Salmikannaksen mukaan ihmisten kohtaamisessa. Kahdenkeskisessä tapaamisessa hän pyrkii varmistamaan, että tiimiläisen agenda tulee käydyksi läpi.

Joillakin työntekijöillä on enemmän tarvetta dialogiin. ”Voidaan pallotella, tutkia ja eritellä työtä tai tiettyä projektia ja kirkastaa perustehtävää”, Salmikannas kuvailee.

Hän pitää tärkeänä tukea keskustelutilanteessa tiimiläisen omaa aktiivisuutta ja toimijuutta. Joskus tilanne arjessa on sellainen, että paras ratkaisu on suoran vastauksen antaminen kysymykseen.

Toisin on tilanteissa, joissa keskustelukumppanin toimijuuden vahvistamisen ja voimaantumisen kannalta oma tehtävä on olla syöksymättä antamaan vastausta.

Toisinaan työyhteisöissä on tilanteita, joissa vuorovaikutus on hetkellisesti tai jostain tietystä syystä haastavampaa. Tällöin korostuu kyky lukea ja arvioida tilannetta hieman eri tavoin.

”Oma tapani on toimia näissä tilanteissa säiliönä. Pohdin tilannetta kokonaisuutena ja minulle on tärkeää pitää jokainen tilanne arvostavana. Arvioin myös, missä hetkessä on mahdollista edetä ratkaisukeskeisyyden kautta pieninkin askelin”, Salmikannas luonnehtii.

”Työnohjaajana toimiminen sekä työnohjaajakoulutus ovat omalta osaltaan tuoneet aineksia omaan kokonaisvaltaiseen otteeseeni vuorovaikutustilanteissa sekä toki laajemminkin työhöni johtajana, esihenkilönä ja HR-ammattilaisena”.

Työnohjausta oikeisiin tilanteisiin

Kehittämisen menetelmiä ja tarjontaa on nykyisin runsaasti. Työnohjaus on yksi menetelmä monien joukossa. Työnohjauksen asema kehittämismenetelmänä on Tuija Salmikannaksen mukaan selkeä.

”On tärkeää hahmottaa ne tilanteet ja tavoitteet, joihin työnohjaus soveltuu parhaiten. Tällöin työnohjaus on aivan loistava menetelmä. Tärkeää on myös se, että asiakkaalla on riittävä ymmärrys työnohjauksesta ja hänen omasta vastuustaan prosessissa. Onnistumisen edellytykset rakentuvat yhteistyössä”, Salmikannas tiivistää.

Artikkeli julkaistu Osviitassa 1/2021