Artikkeli - - Muokattu

Hyvä jos ei pelkää oikeastaan mitään

Miksi urheilumanageri on tärkeä henkilö huippu-urheilussa? Miten hän toimii urheilijan tukena? Millainen rinnalla kulkija hän on?

Teksti: ULLA KLEMOLA

Kuvat: JESSE VÄÄNÄNEN ja MINNA LESKINEN

Artikkeli on Osviitasta 4/2023

Päätin kurkistaa huippumanageri Tero Heiskan (pääkuvassa) maailmaan mielessäni monia kysymyksiä.

Elokuun lopulla vuonna 2023 istuin jännittyneenä telkkarin ääressä kuten kaksi miljoonaa muutakin suomalaista. Yleisurheilun MM-kilpailujen ohjelmassa Budapestissä oli vuorossa naisten seiväshyppy ja siellä hyppäämässä Suomen mitalitoivo Wilma Murto. Sykähdyttävä kilpailu tuotti huikean lopputuloksen: Wilmalle maailmanmestaruuspronssia!

Kisan päätyttyä urheilija juoksi katsomoon vastaanottamaan onnitteluja läheisiltään ja valmennustiimiltään. Urheilutoimittaja esitteli heitä ja selosti Wilman parhaillaan halaavan itselleen erittäin tärkeää henkilöä, manageri Tero Heiskaa. Tuo pitkän halauksen hetki jäi mieleeni. Myöhemmin huomasin miettiväni, millaista mahtaa olla työ huippu-urheilijan rinnalla. Mitä me työnohjaajat toisenlaisina rinnalla kulkijoina voisimme oppia urheilumanagerilta?

Tero Heiska ja Wilma Murto. Tähän juttuun Wilma valitsi henkilökohtaisesti kuvan, joka kertoo managerin merkityksestä urheilijalle. – Kuva: Jesse Väänänen

Tapaan suoraselkäisen huippumanagerin, jolla on ystävällinen katse. Hän asettuu rauhassa aloilleen. Puhe on selkeää ja jotenkin tyynnyttävää. Keskustelu lähtee kulkemaan kuin itsestään, ja eteeni alkavat piirtyä kansainväliset urheiluareenat ihmisineen.

Syntyjään urheiluhullu

Tero Heiskan polku urheilun maailmassa alkoi jo varhain.

”Kaikki lähtee jonkinlaisesta synnynnäisestä urheiluhulluudesta. Minulla on ollut käsittämätön palo urheiluun jo pikkukakarasta asti”, hän kertoo. Lapsuusvuosilta Pohjanmaalta löytyi konkreettisia todisteita urheiluhulluudesta, kun syntymäkodin naapurin vintiltä löytyi Heiskan kuusivuotiaana kirjoittamia kirjeitä. Niissä oli huolellisin tikkukirjaimin kirjoitettu: ”Koska pidetään taas hiihtokilpailut? Minä hommaan osallistujat.”

Kilpailuja ja urheilijoita Tero Heiska on pitkän uransa aikana todellakin saanut luotsata. Ammattimainen työskentely alkoi, kun häntä vuonna 1992 pyydettiin apuun hankkimaan ulkomaisia yleisurheilijoita Suomeen ja Kuortaneen Eliittikisoihin (nykyisin Kuortane Games). Onnistuneiden kisojen jälkeen jo seuraavana vuonna alkoivat kyselyt toisinpäin. Heiskaa tarvittiin, kun urheilijoita haluttiin lähettää Suomesta kansainvälisille kentille.

”Siitä se sitten räjähti käsiin. Keihäänheittäjä Mikaela Ingberg oli ensimmäinen urheilija, jonka kisoihin liittyviä asioita hoidin”, Heiska sanoo.

Päätoimisesti Heiska on toiminut managerina vuodesta 2007 alkaen, ja nykyisin kyselyjä urheilijoilta ja heidän taustajoukoiltaan tulee virtanaan ympäri maapalloa. Tero Heiskan ammattitaitoon luotetaan.

Mitä manageri tekee?

Urheilumanagerin tehtävänä on auttaa urheilijoita monin eri tavoin. Hän antaa työpanoksensa, jotta kansainvälisen tason urheilija voi täysin keskittyä omaan työhönsä, harjoittelemiseen ja kilpailemiseen.

Heiskan työkenttä sijoittuu yleisurheiluun, jossa suurin osa kilpailuista hoidetaan erillisinä sopimuksina. Maajoukkueena ja Suomen Urheiluliiton avustuksella mennään vain olympialaisiin, EM- ja MM-kilpailuihin sekä Suomi-Ruotsi-maaotteluun. Manageri laatii kaikki kisasopimukset urheilijan ja valmentajan tekemän kilpailusuunnitelman mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kansainvälisiä sopimuksia saavat laatia vain kansainvälisen urheiluliitto World Athleticsin hyväksymän lisenssin suorittaneet henkilöt, joita Suomessa on vähän.

Manageri huolehtii niin ikään sponsori- ja varustesopimuksista. Hänen kauttaan kiertävät kaikki yhteydet mediaan.

”Olen myös matkatoimisto, joka huolehtii lennoista ja matkanjärjestelystä”, Heiska naurahtaa.

Osa urheilumanagereista keskittyy hoitamaan vain osaa sopimuksista tai yhteyksistä, samoin Heiska joidenkin urheilijoiden kohdalla. Hän kuitenkin työskentelee mieluiten kokonaisvaltaisesti ja tekee urheilijoidensa eteen kaiken vaadittavan taustatyön. Yhteistyö on usein myös pitkäaikaista. Esimerkiksi keihäänheiton maailmanmestari Tero Pitkämäen managerina Heiska toimi vuodesta 2004 alkaen aina urheilu-uran päättymiseen asti vuonna 2019.

Heiska on urheilijansa käytettävissä. Urheilija tietää, että Terolle voi soittaa. Joskus, erityisesti vaikeina aikoina, näitä puheluja voi tulla neljäkin päivässä eikä niissä ole kiire.

”Minulle managerin työ ei ole teknistä tai vain sopimusten tekemistä. Pitää olla enemmän, että osaan tätä työtä tehdä”, Heiska summaa.

Wilma Murto ja Golden Five 

Yksi Suomen tämän hetken menestyneimmistä urheilijoista on Wilma Murto, seiväshypyn hallitseva Euroopan mestari, sisäratojen Euroopan mestari, MM-pronssimitalisti ja edelleen alle 20-vuotiaiden maailmanennätyksen haltija. Yhteistyö Murron ja Heiskan välillä alkoi vuonna 2015 urheilijan ollessa 17-vuotias. Yhdeksäs yhteinen vuosi on nyt käynnistynyt.

”Onhan tämä ollut poikkeuksellinen taival. Hänen äitinsä Sari Murto otti yhteyttä ja tapasimme sitten hänen, Wilman ja valmentaja Jarno Koivusen kanssa. Vaikutuin Wilmasta ja heistä niin paljon, etten tarvinnut yleensä käyttämääni harkinta-aika, vaan vastasin suoraan kyllä”, Heiska kertoo.

Suojattinsa Heiska yleensä valitsee ”kemian löytymisen” perusteella. Hänelle kemia merkitsee perusfiiliksen syntymistä. Sitä, että voi molemmin puolin puhua niin helpoista kuin hankalista asioista, mistä tahansa. Tämän kemian tai sen puutteen Heiska havaitsee nopeasti.

Wilma Murron kanssa on puhuttu paljon ja kaikenlaista, myös muusta kuin urheilusta. Yhteydenpidon tiiviyttä kuvaa Murron kommentti juuri pidetyssä haastattelussa. Hän totesi, ettei viimeisen vuoden aikana ole kenenkään kanssa puhunut puhelimessa niin paljon kuin Teron.

Murron tukena toimii valmennustiimi, jonka muodostavat urheilija itse, valmentaja, manageri, fysioterapeutti Jukka Kangas ja psykologi Hannaleena Ronkainen. Tiimi kutsuu itseään nimellä Golden Five ja sen yhteydenpito on tiivistä. Ammattilaiset puhaltavat yhteen hiileen ja työnjako on selvä. Kaikki tähtää siihen, että urheilija onnistuu ja saavuttaa tavoitteensa.

”Luottamus on ehdoton. Wilmalla on tällä hetkellä sellainen tiimi, että oli asia mikä tahansa, hän tietää kehen olla yhteydessä”, Heiska sanoo.

Manageri suojelee – jarrua pohjaan ja priorisointia

Kun urheilija menestyy, kaikki kiinnostuvat hänestä. Kyselyjä ja pyyntöjä satelee lehdistöltä, televisiokanavilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä. Managerin seulan läpi pääsee noin viisi prosenttia kaikista Wilma Murtoa koskevista pyynnöistä.

”Kukaan ei pääse iholle. Kaikki yhteydenotot menevät minun kauttani”, sanoo Heiska painokkaasti.

Manageri pitää jarrua pohjassa ylimääräisille esiintymisille ja saa siitä kiitosta muuten sosiaaliselta Murrolta. Olennaista on, että tiimi hallitsee itse myös tätä pr-toimintaa.

”Periaatteemme on: mahdollisimman vähän, mahdollisimman hyvin. Ja se vähä tehdään sitten hyvällä fiiliksellä. Jos pr-sälää on paljon ja asioita tehdään lyhytjänteisesti rahastaen, ei sitä kenenkään korvien väli kestä”, Heiska sanoo.

Yksikään treeni ei saa jäädä väliin esiintymisten tai haastatteluiden vuoksi. Urheilijan kalenteria suojataan eikä treeniohjelmaa muuteta muusta kuin urheilijan kehoon tai terveyteen liittyvistä syistä. Priorisoimalla harjoittelua varjellaan arkirytmiä, joka on erittäin kurinalainen: aamupala, treeni, lounas, päiväunet, toiset treenit, päivällinen, omaa aikaa ja nukkumaan. Jos rytmiin tulee säröä matkustamisesta tai haastatteluista, heijastuu se heti harjoitteluun ja sitä myötä tuloksiin.

”Vaikka ei:n sanominen on usein vaikeaa, urheilijoideni puolesta olen sen oppinut sanomaan”, korostaa Heiska.

Pettymysten yli kuuntelemalla

Huippu-urheilun maailma on tietyllä lailla kova maailma. Vaatimukset ovat ankarat ja vain hyvin pienestä osasta huippu-urheilijoita tulee arvokisamitalisteja – se tuppaa usein Suomessakin unohtumaan, kun mitalin kiilto silmissä seurataan kisoja. Urheilijat kohtaavat vaikeita aikoja ja vuosia. Vaikka syvä sisäinen motivaatio ja palo olla maailman paras suojelevat urheilijaa hankalina aikoina, ei pettymyksiltä voi välttyä.

”Kun urheilijalla on vaikea paikka, on tärkeää olla lähellä.”

Jos lähellä olo ei fyysisesti ole mahdollista, on se puhelimen kautta. Tieto, että urheilija voi soittaa ihan mistä asiasta vaan, on keskeistä. On tärkeintä puhua yhdessä silloin, kun ahdistaa. Urheilija saa silloin puhua painetta ulos itsestään.

”Olen kuuntelupuolella”, kertoo manageri tavastaan olla suojattinsa rinnalla.

Huippu-urheilu on Heiskan mukaan yhdistelmä kovuutta ja antoisuutta. Vaikka kilpailu on ankaraa, mahdollistaa se monia hyviä kohtaamisia ja ihmissuhteita. Seiväshyppääjänaiset kannustavat toinen toisiaan, vaikka jokainen haluaa voittaa. Suhteet ovat hyvin myönteisiä myös lajin valmentajien kesken. Hyvä henki voi osaltaan johtua monista lajin hankaluuksista – jo seipäiden kuljettaminen kisapaikalle on mutkikasta, ja siksi kaveria autetaan. Osan kanssa syntyy sydänystävyyksiä, osalle tarjotaan vähintään läpsyt ja tsempit.

Managerin tärkeimmät taidot

Haastattelu alkaa kääntyä lopuilleen. Pyydän Tero Heiskaa kiteyttämään ne taidot, jotka hänen mielestään ovat managerin työssä tärkeimpiä. Hän miettii hetken, sanoo pohtivansa myös taitojen tärkeysjärjestystä.

”Hyvä, jos ei pelkää oikeastaan mitään. Kyllä rohkeus on keskeisin taito tässä työssä”, Heiska määrittää.

Tärkeää on myös periksiantamattomuus, ja voin vain kuvitella managerin kohtaamia tiukkoja tilanteita kansainvälisillä kentillä ja median kanssa.

Työtä tukee niin ikään perehtyminen itse lajiin ja sen kansainvälisiin sääntöihin. Jatkuva halu oppia uutta, vaikka jo osaisikin paljon, on olennaista. Suhteessa urheilijoihin Heiska pitää tärkeänä kuuntelemista. Korvat pitää osata pitää auki.

Entä miten huippumanageri suojelee itseään?

”Tämä on vaikea ruutu”, sanoo Heiska.

Ei niinkään omien urheilijoiden vaan laajojen ja vaativien kisojen järjestämisen suhteen. Heiska on nyt, 31 vuoden jälkeen, päättänyt siirtää Kuortaneen kisat toiselle ammattilaiselle. Myös omien urheilijoidensa määrän hän pitää rajallisena, vaikka joutuukin kieltäytymään monista hienoista mahdollisuuksista.

”Kaiken kaikkiaan koen olevani etuoikeutetussa asemassa saadessani tehdä tätä monin tavoin antoisaa työtä”, Heiska toteaa. Ja pienen pojan palo tuikkii hänen silmissään.  

Työnohjaaja, mitä sinä otat omaan työhösi näistä managerin opeista ja ajatuksista? Miten voit olla pelkäämättä mitään? Mistä ammennat rohkeutesi? Miten suojelet asiakkaitasi ja itseäsi?

Tilaa Osviitta itsellesi tai lahjaksi tästä.