Artikkeli - - Muokattu

Karismaa voi opetella

Työnohjauksen päivänä Kari Ketonen alusti aiheesta ”Karisma, keho ja kirkas ajattelu”.

Teksti

Mika Helin työ- ja organisaatiososiologi, työnohjaaja

Työnohjauksen päivänä Kari Ketonen alusti aiheesta ”Karisma, keho ja kirkas ajattelu”. Karismasta puhuttaessa viitataan usein sosiologian klassikkoon, Max Weberiin, jolle karisma merkitsee kykyä vaikuttaa ja saada oma näkökantansa oikeutetuksi – henkilöön liitetyn pyhän, sankaruuden tai esikuvallisuuden piirteiden vuoksi. Myös Ketoselle karisma on vetovoimaa kuvaava kattokäsite, mutta hän lähestyy asiaa ihmisen solujen, sykkeiden ja hengityksen hallinnan tasolta. Ketosen sanoin: ”Karisma on kykyä säilyttää läsnäolo, kun olosuhteet eivät ole kaikkein otollisimmat, paineenalaisena toimittaessa. Läsnäolo on tietoisuutta mitä nyt tapahtuu ja ei-läsnäolo on taas todellisuuspakoista.”

Ketonen kertoi omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka näyttelijän ja ohjaajan uralla esiintyminen ja niin sanottu rec-painike -efekti ovat toistuvasti aiheuttaneet pelkoa ja stressiä. Näihin seikkoihin hän on etsinyt syvällisesti ammatillisia ratkaisuja. Ensinnä karisman säilyttämistä uhkaa kokemus tilanteen vaarallisuudesta, epämiellyttävyydestä tai käsillä olevan tehtävän vaikeus. Kokemuksesta voi syntyä stressireaktio, jonka seurauksena autonominen hermosto aktivoituu. Tuloksena on jähmettyminen tai taistele-pakene -reaktio. Syke kiihtyy, adrenaliini virtaa ja verenpaine kasvaa.

Ketonen rohkaisi soveltamaan stressin hallintaan lyhyen tähtäimen tekniikoita. Ensiksi tarkkaile, mitä itsessä tapahtuu, ja hyväksy havainnot, sillä tunteet välittävät informaatiota kokemuksesta. Toiseksi stressireaktion taltuttamisessa hengitystavalla on keskeinen rooli. Sisäänpäin hengitys nostaa ja uloshengitys laskee sykettä. Pitkällä uloshengityksellä hallitaan tilannetta ja luodaan itselle hermostollisesti rauhallista tilaa. Kolmanneksi tärkeää on päivittäisen kuorman rytmitys. Tarkoituksena on säädellä oman vireystilan pysymistä niin sanotussa sietoikkunassa.

Ketosen havainnollistamien tekniikoiden tarkoituksena on muodostaa itsen suhteen hyväksyvä ja tietoinen läsnäolon kokemus. Vireystilaan voi vaikuttaa, kun se ensin tiedostetaan. Työnohjaajan kannalta kyse on oman toiminnan vapausasteiden maksimoinnista: sellaisesta ilmaisun vapaudesta, joka on myös ilmaisijan aito sisäinen kokemus. Tavoitteena on oman osaamisen paras hyödyntäminen asiakkaiden hyväksi.

Miksi Ketosen alustama karisman teema on tärkeä työnohjaajille sekä muille työelämän kehittäjille? Sosiologi Zygmunt Baumanin mukaan karismaattisen auktoriteetin näkökulmasta, professioiden oikeutus ja päätösten taustalla oleva arvostelukyky hyväksytään niin kauan, kuin ihmiset ja asiakkaat uskovat profession kollektiiviseen viisauteen sekä profession kykyyn huolehtia jäsentensä kelpoisuudesta toimia tuon viisauden pätevinä ja luotettavina lähettiläinä.

Työnohjaajan kannalta karisma tiivistyy luotettavuuteen, jonka perustana on asiantuntijuus, kyky hallita vaikeasti ammennettavaa tietoa, taitoa ja tunteita. Tavoitteena on muuttaa psykososiaalinen kuormitus vahvuudeksi, ajattelun kirkkaudeksi olosuhteiden paineesta huolimatta. Ketosen viesti osallistujille oli kannustava: karismaa voi opetella.

Artikkeli julkaistu Osviitassa 1/2022