Rajat ja rakenne vapauttavat – Kirjoittaminen osana työnohjausprosessia
Kirjallisuusterapeuttisessa kirjoittamisessa tekstit ovat ensisijaisesti ajattelun ja reflektion välineitä ja ovia yksilön ja ryhmän kokemuksiin. Työnohjauksissa kirjoitusharjoitukset tukevat tasavertaista osallistumista ja rakentavat ryhmäprosessin rinnalle jokaiselle osallistujalle oman henkilökohtaisen oppimisprosessin.
Teksti
Sari Jovero ja Sirpa Oja
Osviitasta 3/2026
STOry Keski-Suomella oli keväällä inspiroiva jäsenilta kirjoittamisesta työnohjauksessa, alustajana toinen tämän tekstin kirjoittajista, kirjallisuusterapiaohjaaja ja työnohjaaja Sari Jovero. Osallistujat jakoivat kokemuksen, että kirjoittamista voi hyödyntää koko ryhmän osallistamisessa, turvallisen ja hiljaisen tilan luomisessa sekä käsiteltävän teeman syventämisessä. Kirjoittamisen koettiin toimivan hyvin työyhteisöjen ohjauksissa rauhallisen ilmapiirin luomisessa, uusien ideoiden synnyttämisessä ja sitoutumisessa tavoitteisiin.
Jäsenillassa syntyi idea koota aiheeseen liittyvää materiaalia myös Osviittaan. Tässä artikkelissa avataan kirjoittamista kirjallisuusterapeuttisen viitekehyksen pohjalta ja jaetaan jäsenillan osallistujilta ja kollegoilta koottuja vinkkejä kirjoittamisen käytöstä työnohjauksissa.
Kirjallisuusterapeuttinen viitekehys
Kirjallisuusterapian ytimessä on hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen lisääminen lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvien harjoitusten myötä (Mäki ym. 2022). Kirjallisuusterapia perustuu ajatukseen, että kirjallisuus ja kirjoittaminen voivat avata suljettuja ovia sisällämme. Kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä käytetään terapia- ja hoitotyössä, kuntouttavassa toiminnassa ja lukuisissa muissa yhteyksissä.
Kirjallisuusterapeuttisessa kirjoittamisessa olennaista on prosessi. Kirjoittamisella ei tavoitella kirjallisesti korkeatasoista lopputulosta, vaan teksteillä on tässä yhteydessä välinearvo (Mäki ym. 2022), ne toimivat reflektion ja keskustelun käynnistäjinä. Tavoitteena on kirjoittaa rehellisesti itseä kuunnellen, kontrollista luopuen ja miettimättä, onko teksti korrektia, kohteliasta tai hyväksyttävää: ”Kaikki mitä kirjoitat, on oikein, et voi kirjoittaa väärin!”
Kirjoitustapa on intuitiivinen ja harjoitusten tarkoitus on auttaa ohittamaan kirjoittajan sisäinen kriitikko. Harjoituksilla on usein tarkka tehtävänanto, selkeä rakenne ja ne kirjoitetaan tietyn aikarajan sisällä. Paradoksaalisesti rajat ja rakenne vapauttavat ja auttavat tavoittamaan intuitiivisen kirjoitusotteen.
Kirjallisuusterapeuttinen viitekehys tarjoaa antoisan näkökulman kirjoittamisen käyttämiseen työnohjauksen menetelmänä ja jopa merkittävänä osana ohjausta.
Turvallisesti tekstin suojassa
Olennainen osa kirjallisuusterapeuttista prosessia on vuorovaikutus ohjaajan ja mahdollisen ryhmän kanssa (Mäki ym. 2022). Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa tekstien jakamisen ja vuorovaikutukseen asettumisen.
Tyypillisesti jakamiselle ja palautteelle on sovittu selkeät periaatteet. Jakaminen ei ole pakollista ja sille annetaan vaihtoehtoja, esimerkiksi vain yhden lauseen tai ajatuksen jakaminen. Tekstejä ei arvostella esteettisin perustein, mutta tunnepalautetta saa antaa. Olennaista on kunnioittaa kirjoittajan omistajuutta omiin teksteihinsä ja tarinaansa.
Turvallisuutta luo nimenomaan tekstien tasolla työskentely. Kirjoitusten taustalla olevaa oikean elämän tilannetta kommentoidaan ainoastaan, jos kirjoittaja itse avaa keskustelua siitä. Kirjoittaja tulee näkyväksi ja kuulluksi tekstin kautta mutta tekstin suojassa.
Kynät käyttöön työnohjauksessa
Kun työnohjauksessa puhuminen jumittaa, väsyttää, rönsyää tai harhailee, kirjoittaminen voi auttaa fokusoimaan ja tavoittamaan olennaista. Kirjoittaminen sopii hyvin yhdeksi ohjauksen toiminnalliseksi menetelmäksi ja sitä voi yhdistää esimerkiksi kuva- ja symbolityöskentelyyn.
Kirjoittaminen luo ohjaustapaamisiin rakennetta. Lyhyt kirjoitusharjoitus alussa on oivallinen tapa laskeutua ohjaustilanteeseen ja kuulostella itseä. Samaa harjoitusta voi toistaa tapaamisesta toiseen, jolloin tekstit myös muodostavat tutkimusmateriaalin prosessin kulusta. Kirjoitusharjoitukset sopivat ohjausten välitehtäviksi, niiden avulla prosessi pysyy elävänä.
Kirjoitusharjoitukset tasapuolistavat tehokkaasti tilan ja ajan jakamista ryhmätyönohjauksissa. Kirjallisuusterapeuttisen palautteenannon käytännöt tarjoavat työskentelyyn turvallisuutta. Parhaimmillaan tekstien jakaminen vahvistaa kuulemista ja yhteistä ymmärrystä. Tekstejä voi ryhmässä myös tuottaa yhdessä, mikä tukee yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä.
Rinnakkaisprosessi vahvistaa reflektiota
Yksi keskeinen oivallus kirjoittamisen hyödyntämisestä on se, että kirjoittaminen mahdollistaa henkilökohtaisen rinnakkaisprosessin työnohjauksellisen ryhmäprosessin rinnalle. Tämä prosessi rakentuu ohjattavan muistikirjan sivuille. Kirjoitetut tekstit muodostavat oman kokonaisuutensa, jonka esiintuomia teemoja ohjattava voi rauhassa pohtia.
Tämä rinnakkaisprosessi voi olla luonteeltaan hyvin yksityinen – kaikkia tekstejähän ei välttämättä ryhmässä jaeta. Kirjoittaminen tuottaa prosessista konkreettisen dokumentaation, johon voi myöhemmin myös palata.
Kirjoittaminen on yksinkertainen mutta parhaimmillaan voimallinen väline oman elämäntilanteen tutkimiseen ja ryhmäprosessien ruokkimiseen. Kirjallisuusterapeuttiseen viitekehykseen voi tutustua osallistumalla koulutuksiin ja kirjoittajaryhmiin ja tutustumalla kirjallisuuteen.
Jos haluat käyttää kirjoittamista ohjauksessa, ota tuntumaa välineeseen ensin itse kirjoittamalla. Kokeile erilaisia harjoituksia yksin ja yhdessä muiden kanssa. Ideoi uteliaasti ja rohkeasti kirjoitusharjoituksia ohjaustilanteisiin. Variaatioita on loputtomasti, rajana vain ohjaajan mielikuvitus.
Luota kynääsi, se on viisas!
Kirjoitusharjoituksia työnohjaukseen
Ohjaustilanteeseen asettuminen.
Kirjoita jatkoa lauseen aluille:
- Tämä päivä on ollut…
- Astuessani tähän huoneeseen…
- Juuri nyt tarvitsen…
Työselfie nykytilanteen kartoittamiseen
Ota itsestäsi kuva työympäristössäsi. Kirjoita kuvasta lyhyt teksti hän-muodossa mahdollisimman tarkasti. Miltä hän näyttää työympäristössään? Mitä haluaisit kysyä häneltä? Mitä haluaisit hänelle sanoa?
Olennaiseen tarkentaminen
Kirjoita tajunnanvirtaa viiden minuutin ajan otsikolla “Tänään”. Poimi tekstistäsi yksi tärkeä lause seuraavan tekstin otsikoksi. Silmukoi tekstiä edelleen, poimi aina kirjoittamastasi tekstistä tärkeä sana tai lause uuden kirjoituksen pohjaksi.
Kuormituksen käsittely
Kirjoitetaan vihreille lapuille iloa ja mielenrauhaa tuottavia ja punaisille lapuille stressiä ja jännitystä tuovia asioita. Lisäksi listataan työn ulkopuolisia asioita, jotka parantavat omaa työhyvinvointia (vihreä) ja jotka kuormittavat (punainen). Pohditaan punaisten ja vihreiden asioiden määrää, suhdetta ja jakautumista työkalenterissa. Hyötynä on, että asiat visualisoituvat.
Äänetön aivoriihi
Määritellään yhteinen teema, esimerkiksi kuormittava tai tunteita herättänyt työtilanne. Tehdään hiljainen työskentely, jossa kukin kirjoittaa paperille oman kokemuksen ja kysymyksen teemasta, ja esittelee sen lyhyesti toisille.
Seuraavaksi kierrätetään papereita ja kirjoitetaan aivoriihen tapaan kommentteja, ideoita ja kysymyksiä toisten papereihin. Paperin omistaja lukee kommentit ja valitsee muutaman noston yhteiseen keskusteluun.
Harjoitus helpottaa hiljaisten osallistumista ja auttaa työstämään yhteistä teemaa omakohtaisista näkökulmista.
Oman prosessin turvaaminen
Kirjoittaminen luo turvaa työnohjauksissa, joissa ohjattavien tilanteet, tarpeet ja kuormitus ovat hyvin erilaiset. Työskentely voi pohjata esimerkiksi kuviin ja prosessi voi alkaa omassa mielessä ja kirjoittamalla. Tilanteeseen liittyvää tunnekuormaa, esimerkiksi syyllisyyttä omasta hyvinvoinnista tai pelkoa toisen kuormittamisesta, vähentää, kun kaikki ei leiju koko ajan ilmassa sanoina, vaan asioita jaetaan jo vähän enemmän prosessoituna.
Iso ryhmä, lyhyt aika
Jos osallistujia on paljon, kirjoittaminen turvaa ajan riittämisen kaikille. Aluksi valitaan kuvat ja kirjoitetaan listaa ajatuksista. Sen jälkeen kirjoitetaan, jos jokin yllätti ja vielä jatka lausetta -tehtävä. Lopuksi lyhyt sanallinen purku sen mukaan, mitä haluaa prosessista jakaa.
Kiitos harjoitusten jakamisesta: Sari Jovero, Taru Kivijärvi, Riikka Pohjola ja Mari Satosaari.
Lähteet:
Lähteet Mäki, S. & Linnainmaa, T. (toim.) 2022. Omia sanoja etsimässä. Johdatus vuorovaikutteiseen kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Basam Books. • Suomen kirjallisuusterapiayhdistys https://kirjallisuusterapia.net/
Lue myös aiemmin ilmestynyt artikkeli:
