Artikkeli on Osviitasta 3/2023
Erikoiselta vaikuttavaa sosiaalista kanssakäymistä, erityismielenkiinnon kohteita, aistiherkkyyttä, taipumusta rutiininomaiseen käyttäytymiseen… Oletko havainnut näitä ominaisuuksia vastaanotollasi? Jos olet, asiakkaanasi on todennäköisesti ollut autisti.
Autisteja on ollut varmaankin aina, mutta heitä on alettu vasta vähitellen tunnistaa autisteiksi. Nykyään puhutaan autismin kirjosta, koska autismin piirteitä on paljon. Osa niistä on toisilleen jopa vastakkaisia, kuten kömpelyys ja korkea liikkuvuus. Piirteet ilmenevät hyvin yksilöllisesti, eri henkilöillä eri muodoissa, eikä yksittäisten piirteiden perusteella voi vielä pitää ketään autistina.
Konsulttitoimisto Kaiao on autisteja auttava yritys ja sen perustaja, valtiotieteiden maisteri Saara Reiman on myös itse autisti. Hän valottaa asiaa vertauksella:
”Tuolit ja pöydät ovat kaikki kalusteita, vaikka ovatkin keskenään erinäköisiä. Vaikka tuoleja ja pöytiä on vaikea verrata keskenään, kalusteen kyllä erottaa siitä, mikä ei ole kaluste.”
Aina ihminen ei itsekään tiedä tai ei ole saanut ymmärrettävää selitystä sille, miksi monien muiden ihmisten käyttäytyminen tuntuu itsestä niin omituiselta. Miksi pitäisi velloa tunteissa, kun suurempaa turvaa tuovat rutiinit ja konkretia? Mitä tunteet edes ovat? Miten niitä voi erottaa toisistaan tai tunnistaa toisten ihmisten käyttäytymisestä? Entä miksi kova melu ei häiritse toisia, kun oma pää on metelistä räjähtämäisillään?
“Autismin tunnistaminen on vuosien varrella parantunut, mutta tässä on vielä työtä tehtävänä”, Reiman sanoo. Hän auttaa autisteja esteettömien ja aistiystävällisten tilojen luomisessa, osallistuu kehittämisprojekteihin, ottaa vastaan autistisia yksityisasiakkaita ja tarjoaa koulutusta sekä konsultointia esimerkiksi autististen lasten perheille. Autistisen lapsen näkökulman ymmärtäminen on hänelle luontaista, onhan hän myös itse ollut autistinen lapsi.
Autismisystävälliset työtavat käyttöön
Mistä työnohjaaja voi tietää, että hänen ohjaukseensa on tullut autisti? Saara Reiman antaa yksinkertaisen vastauksen:
”Sen voi tietää vain siitä, että ihminen itse tästä kertoo”.
Jos asiakas ei itsekään tunnista itseään autistiksi eikä kerro siitä, työnohjaaja voi huomata, että asiakkaan kommunikointi vaikuttaa epätyypilliseltä.
Tällöin voi kokeilla autismiystävällisiä työskentelytapoja. Autisti ei tarvitse työnohjaajalta tukea ja sympatiaa, vaan hyvää ongelmanratkaisukykyä. Hän kokee tulleensa kuulluksi, jos saa jonkin konkreettisen asian selvitettyä.
Jos esimerkiksi puhuminen tuntuu kuormittavalta, voidaan yhdessä miettiä, miten sitä voisi aikatauluttaa tai korvata muulla kommunikoinnilla, vaikkapa sähköpostilla tai rajoittamalla puhelimessa käytettävää aikaa.
Reiman muistuttaa, etteivät autistit esitä tunneväitteitä. Heille on tärkeää käsitellä itse ongelmaa, ei saada lohdutusta tai ymmärrystä ongelman aiheuttamaan tunteeseen. Kun ongelma saadaan ratkaistua, myös olotila helpottuu. Ohjaaja voi myös kertoa omien kokemustensa avulla, miltä jokin tuntuu ja auttaa tällä tavoin autistia ymmärtämään ei-autisteille tyypillistä tunteisiin liittyvää pohdintaa paremmin. Ei-autisti taas kokisi tällaisessa tilanteessa, ettei häntä kuulla, vaan ohjaaja puhuu vain itsestään. Reiman nimittää tällaista väärinymmärrystä empatiakuiluksi.
Autistit eivät kysele paljoa keskustelukumppaneiltaan, vaan antavat näiden itse kertoa siitä, mikä tuntuu mukavalta. Tämä johtuu autistien erityisen suuresta hienotunteisuudesta. He eivät ole sisällä ei-autistien puhumisen protokollassa, jossa keskustelukumppanille esitetyt kysymykset vähitellen syvenevät.
Autisti pelkää kysymyksillään osuvansa keskustelukumppanin arkaan paikkaan. Hänen on vaikea tunnistaa tilannetta toisen käyttäytymistä tai puhetta tulkitsemalla. Siksi hän välttelee joutumasta tällaiseen ikävään tilanteeseen. Välttämiskäyttäytyminen, josta ei-autistin pitäisi päästä eroon, on siis autistille hyvä toimintakeino. Hän voi saada hankalan tilanteen ratkaistua esimerkiksi jättämällä jonkin asian kokonaan tekemättä.
Usein sanotaan, että ongelmia ratkaistaan siedättämällä, mutta tämä ei toimi autistien kohdalla lainkaan. Autistin motivaatio on sisäistä ja ulkoa päin pakottaminen vain pahentaa tilannetta.
Parhaiten toimii lempeä ja luova ongelmanratkaisu, joka lähtee henkilön omista vahvuuksista.
Myös muutoin autistia kannattaa rohkaista lähestymään asioita omalla tavallaan. Autistin ja neurotyypillisen henkilön toimintatavat ovat tasavertaisia, vaikka erilaisia.
Vahvuuksia ja vaaranpaikkoja
Autismin elo neurotyypillisten ei-autistien maailmassa on usein haastavaa. Jotkut asiat ovat kuitenkin autisteille helpompia kuin ei-autisteille. Moni heistä sietää hyvin yksinoloa. Tästä syystä korona-aika oli autisteille tavallista helpompaa aikaa. Ylimääräiset sosiaaliset vaatimukset puuttuivat ja saattoi elää enemmän oman rytmin mukaisesti. Etäyhteydet, jotka neurotyypillisille olivat haastavia, olivat autisteille helpotus.
Olemme kaikki kuulleet autistien erityislaatuisista kyvykkyyksistä. Voiko autistin erityislahjakkuutta hyödyntää tai jopa hyväksikäyttää työelämässä? Saara Reimanin mukaan kysymys on jonkin verran hankala. Kaikilla autisteilla ei ole erityislahjakkuuksia ja se, mitä pidetään lahjakkuutena, on kulttuurisidonnaista. Lahjakkuus, esimerkiksi aistiherkkyys, voi olla tilanteesta riippuen vahvuus tai heikkous.
On kuitenkin tiedossa, että erityisesti akateemisilla autisteilla on suuri vaara joutua hyväksikäytetyksi. Autistilta saatetaan mieluusti ottaa vastaan hieno työsuoritus työkokeilussa tai koeajalla, mutta kun varsinaisen työllistämisen aika koittaa, autisti jää ilman työtä. Niin työnohjaajien kuin työvalmentajien on syytä pysyä tässä asiassa hereillä, tunnistaa hyväksikäyttö ja puuttua siihen, mielellään jo ennakoivasti.
Saara Reimanin terveiset työnohjaajille: “Kaikille työnohjaajille varmasti tulee jossain vaiheessa vastaan autisti. Jos viestintä pätkii, ehdota autistille sopivia työtapoja.”
Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös Saaraan, joka auttaa mielellään myös ei-autisteja. Autismi ei ole häiriö eikä autistilla ole yleensä vaikeuksia kommunikoinnissa. Hänellä on vain erilainen kommunikoinnin tapa.
Lue lisää: Suomen autismikirjon yhdistys Sivuilla mm. Autismin syrjimätön sanasto
