Yhdistyksellä on vahvat juuret ja katse eteenpäin
Turvaa myllerrysten keskelle. Hyvän työelämän vahvistamista. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista yhteisöissä. Työnohjauksen päivän ajattomat teemat ovat pysyneet elävinä STOryn koko 40-vuotisen taipaleen. Aikamoinen matka yhdessä!
Teksti:
RIIKKA POHJOLA
Kuvat:
SEPPO METSO, RIIKKA POHJOLA ja LEENA AIJASAHO
Artikkeli on Osviitasta 1/2023
Suomalaisten työnohjaajien yhdistys näki ensi hetkensä vuonna 1983. Opetusalan työnohjaajat ry:stä kehittyi myöhemmin Suomen työnohjaajat ry eli STOry. Mahtoivatko ensimmäiset yhdistysaktiivit perustamishetkillä aavistaa, että 40 vuoden kuluttua ryhmittymä on kasvanut lähes 3000 ihmisen yhteisöksi, jota yhdistää koulutusstandardit, jäsenyyden laatukriteerit ja aktiivinen jäsenkoulutus?
STOry on onnistunut vahvistamaan ammattialan arvostusta ja yhteiskunnallista merkitystä. Yhdistyksen taipaleen varrelle on osunut monia työelämän muutoksia, viitekehysten ja työnohjauskoulutuksen kehittymistä ja ydintoiminnan vahvistumista. Yhdistys elää vahvaa yhteistyön sävyttämää aikaa. Työnohjauksen päivästä käynnistynyt juhlavuosi huipentuu kesäkuussa iltajuhlaan Työnohjauskonferenssissa Haikon Kartanossa.
Tunnustusta sekä yhteisöille että yksilöille
Vuoden 2023 Työnohjaustunnustusta jaettiin kaksi kappaletta. Suomen evankelisluterilaisen kirkon saama tunnustus nostaa esiin yhteisöjen ja organisaatioiden tekemää pitkäjänteistä kehitystyötä. Henkilötasolla tapahtuvan uranuurtamisen tunnustuksella palkittiin Aila Niemelä.
Kirkossa työnohjauksen kehittäminen on jatkunut systemaattisesti jo 50 vuotta.
”Palkinto edelleen lisää työnohjauksen tunnettuutta kirkon sisällä, itsenäisissä seurakunnissa, ja innostaa kirkkoa työnantajana jatkamaan resursointia tähän tärkeään asiaan,” toteaa palkinnon vastaanottanut Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja Anna Kaarina Piepponen.
Kirkko pitää keskeisenä työohjauksen luomaa mahdollisuutta pysähtyä tutkimaan työtä. Pohjalla on luovuttamaton ajatus ihmisen arvosta ja ainutlaatuisuudesta. Ihmistä tulee työn maailmassa tukea.
”Ajatusten ja osaamisen virtaaminen on tärkeää, se on keskeinen elementti työnohjauksen menestykselle ja merkitykselle”, toteaa kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön koulutuspäällikkö Ulla Tuovinen korostaen yhteyttä työnohjauksen eri toimijoiden välillä.
Kasvatustieteen tohtori, kouluttaja ja tietokirjailija Aila Niemelä on edistänyt työnohjauksen tutkimusta, koulutusta ja näkyvyyttä monin tavoin pitkän uransa aikana. Hänkin korostaa yhteistyön merkitystä.
”Olen kaikessa työssäni inspiroitunut toisista työnohjaajista ja alasta yleensäkin. Hetki hetkeltä tie on syntynyt kulkiessani”, kuvaa Niemelä elämäntyötään Tuomo Norvasuon ajatusta mukaillen.
Työnohjaus rauhoittaa epävarmuutta
STOryn juhlavuotta vietetään konfliktien ja kriisien myllertäessä maailmaa. Työnohjauksen päivän puhuja sotatieteiden tohtori ja työelämäprofessori Jarno Limnéll korostaa turvallisuuden tunteen merkitystä ja sitä, että tunnetta voi ja pitää myös johtaa.
”Turvallisuusajattelun keskiössä on aina ihminen, joka miettii omaa ja läheistensä pärjäämistä kaiken keskellä.”
Limnéll muistuttaa, että turvallisuudesta huolehtiminen kytkeytyy luottamuksesta huolehtimiseen. Turvallisuuden tunnetta edistää realismi ja valmistautuminen sekä selkeä viestintä ja toimintaohjeet tilanteiden varalle. Myös yhteisöllisyys ja kokemus, ettei ole yksin, suojelee turvattomuuden tunteelta.
Limnéll vakuuttaa, että työnohjaus voi monin tavoin vaikuttaa turvallisuuden lisääntymiseen.
”Pidetään yllä toivon valoa. Hyvin meidän käy.”
Lue Työnohjaustunnustuksen saajien haastattelut ja muuta ajankohtaista seuraavasta Osviitasta, joka ilmestyy viikolla 8.
Osviitan voit tilata täältä.
