Stressin kokeminen on tuttua meistä jokaiselle. Oppiakseni siitä enemmän ilmoittauduin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja avoimen yliopiston opintojaksolle Stressilääketiede.
Opinnot vahvistivat, että stressi on tuiki tavallista arkielämässä ja usein tietyssä määrin jopa tarpeellista. Haitalliseksi se muuttuu vasta, kun ihminen ei itse usko selviytyvänsä vaativasta tai paineisesta tilanteesta.
Voimavarojen huvetessa ihmisessä käynnistyy mielen sisäinen psyykkinen työ – stressinhallinta. Se tarkoittaa ihmisen yrityksiä selviytyä voimavarat ylittävistä sisäisistä tai ulkoisista vaatimuksista.
Stressinhallinta voidaan ryhmitellä keinoihin, joilla pyritään vaikuttamaan stressin aiheuttajaan (problem-focesed coping). Toisena ryhmänä ovat keinot, joiden tavoitteena on vaikuttaa stressin kokemuksiin tunteen ja ajattelun tasolla (emotion-focused coping).
Ongelmaa työstävät vs. tunnekeskeiset keinot
Optimaalista olisi, jos stressin aiheuttajan voisi poistaa kokonaa. Vain harvoin se on mahdollista.
Jos painetta esimerkiksi aiheuttaa hyvin vaativa työ, lisäkoulutus voi vähentää stressiä. Ihminen hankkii osaamista, mikä edesauttaa tehtävien suorittamisessa.
Tunteiden säätely vaikkapa rentoutumalla ja rauhoittumalla voi lieventää stressin vaikutuksia. Liikkuminen ja ruokailusta huolehtiminen kuuluvat myös tunnekeskeiseen stressinhallintaan.
Tutkimukset osoittavat, että tehokkainta stressinhallintaa on stressiä aiheuttavan tilanteen muuttaminen. Myös oma asennoituminen ongelmiin on keskeistä hyvinvoinnin kannalta.
Myönteisyys toiminnan moottorina
Myönteisen asenteen säilyttäminen vaikeassa tilanteessa vaikuttaa toimintaamme. Positiivisella ja uteliaalla mielellä ihminen näet ryhtyy varmemmin toimimaan tilanteen ratkaisemiseksi.
Stressinhallinta vaatii vaivannäköä, koska yleispätevää keinoa siihen ei ole. Ihmiset kokevat stressin eri tavoin, eikä stressaavien olosuhteiden muuttaminen ole helppoa.
Stressinhallintaa voi oppia tarkkailemalla stressitasoja ja tunnistamalla stressioireita. Hyvä paikka tarkastella työhön liittyviä stressinlähteitä on oma työnohjaus.
Lisää tietoa stressistä saat kirjasta Kaikkea stressistä. Sen ovat toimittaneet Salla Toppinen-Tanner ja Kirsi Ahola ja julkaissut Työterveyslaitos (2012).
